Minulla politiikan termit eivät ehkä ole ihan hallussa, mutta liberaali yleispuolue kuulostaa oikeammalta kuin ympäristöpuolue.
Edelleen kuitenkin usein vihreiksi tunnustautuviin yhdistetään halventavaksi mielletty sana viherpiipertäjät. Moni näkee yhä vihreät ketjuilla aarniometsän mäntyihin kiinnittyneinä ville komseina, vaikka puolueen poliittinen agenda on paljon muutakin.
Itselläni ei ole koskaan ollut ongelmaa vihreisiin suhtautumisessa. Miten olisikaan, koska olen itsekin ollut muinoin mukana vihreiden kuntapolitiikassa, sitoutumattomana tosin. Nyt kun olen katsonut läheltä tulevia vaaleja ja kotikuntani vihreitä ehdokkaita, teki mieli vähän analysoida ja kai vähän korjatakin, mitä väkeä Vihreiden ehdokkaat ovat. Joukossa ei ole ainuttakaan eräopasta (eräoppaissa ei tietenkään ole mitään vikaa), ei ole biologian opiskelijoita (luultavasti ei), ei ole taivaanrannan maalareita, eikä juuri muitakaan sellaisia, joiden tausta viittaisi takuuvarmasti vihreyteen.
Kuvassa osa Tuusulan vihreistä ehdokkaista kansanedustaja Emma Karin kanssa. |
Tuusulan vihreiden listaa lukiessa voisi päätellä ja väittääkin, että vihreät on opettajapuolue. Ehdokkaiden joukossa on myös kolme eläkeikään ehtinyttä ja muutama sitä lähentelevää. Ehkä he ovat niitä ikivihreitä. On siis turha kuvitella, että vihreys on jotain sellaista, joka haalistuu, kun ikää tulee lisää. Ja vihreitä voivat aivan turvallisesti äänestää myös iäkkäämmätkin ihmiset.
Listan nuorin on 20-vuotias. Naisia on enemmän kuin miehiä. Vihreät onkin luultavasti enemmän naisiin vetoava puolue, kun taas vaikka Perussuomalaiset on selvemmin äijäpuolue.
Tuusulan Vihreiden vaalislogan on Luonnollisesti Tuusula. Sen voi ymmärtää tarkoittavan monenlaisiakin asioita. Se ei tietenkään yllätä, että lyhyesti sanottuna ehdokkaat allekirjoittavat sanomanaan ilmasto- ja ympäristöystävällisen sekä hyvinvoivan ja avoimen Tuusulan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti