Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Laiska sunnuntai

päivis: Tänään istuin höyrysaunassa venäläisen nyrkkeilijän kanssa. Mies kertoi - kun ensin kysyin hänen päällään olleesta takista - että yrittää pudottaa painoaan ainakin kuusi kiloa, mieluiten kymmenen, koska edessä on ottelu Bangkokissa. Seven Seasin saunassa voi näköjään törmätä vaikka minkälaisiin tyyppeihin.

Olemme sunnuntaisin pitäneet tapana mennä Hi Coffin saunalle, mutta tänään päätimme toisin. Laiskaa sunnuntaita voi viettää omalla tontillakin. Jorma vei ensin saunatarvikkeet klubitalon saunalle ja sen jälkeen uimme sinne. Meiltähän pääsee parvekkeen kautta omalle rannalle ja siitä on ehkä noin 200 - 300 metriä uintimatkaa klubitalolle.

Höyrysaunassa tutustuimme jo viime reissulla muutamiin ensimmäisiin naapureihimme. Osa heistä on ollut syksystä saakka täällä, ja nyt olemme taas nähneet uudelleen ja moikkailleet. Yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta. Varsinkaan Venäjältä ja entisistä Neuvostoliiton maista kotoisin olevilla ei englanti oikein ole hallussa. Ahkeraksi kylpijäksi osoittautunut kiinalaismieskin tuli tutuksi. Hän on perheineen täällä edelleen, mutta ehkä me olemme käyneet harvemmin saunomassa, koska emme ole niissä merkeissä tavanneet.
Iltapäivällä kävimme syömässä yhdessä lähikuppiloista. Pidän ChillOutin mutkattomasta
sisustuksesta. Siirtolavoja on hyödynnetty hauskasti lähes kaikissa kalusteissa.
Olemme yrittäneet tervehtiä kaikkia talon asukkaita. Osa pujahtaa nopeasti ohi, mutta osa selvästi ilahtuu, vaikka emme toisillemme osaakaan sanoa kuin korkeintaan "good morning" tai "hello". Sen verran kaikki yleensä englantia osaavat, että kotimaata kysyttäessä tulee vastaus. Usein se on "Russia". Ja me puolestamme kerromme, että "Finland". Tänään tapasimme italialaisen pariskunnan. Eipä heidänkään kanssaan enempiä keskusteltu. Tosin olimme silloin paluumatkalla saunasta. Senkin teimme uiden.

Myöhemmin iltapäivällä kävimme köyhien jokisuussa ruokkimassa koiria. Missään en ole koskaan nähnyt niin huonokuntoisia koiria. Tuntuu, että niillä kaikilla on joku yhteinen ihotauti, joka vaivaa niitä jo pennusta lähtien. Jokivarressa on myös paljon lapsia, joille meillä oli viemisinä pillimehuja. Sain monta kaunista kiitosta lapsilta tölkkejä ojentaessani.

Kävimme myös joen toisella puolella, jossa puolestaan on kaikkea yllin kyllin. On hienot omakotitalot, siistit puutarhat ja pulskat, kiiltäväkarvaiset rotukoirat. Ystävällinen englantilaismies esitteli oman talonsa remonttia ja laajentamistarpeita. Taloudenhoitajallekin pitää remontin yhteydessä rakentaa lisähuone. Thaimaa on vastakohtien maa.

Ennen kotiinpaluuta bongasimme Sattahipin puolella mukavan merenrantakuppilan, Drifters Beach Cafen, jossa joimme paikalliset soodat, katselimme merta ja laskevaa aurinkoa. Päätimme joskus  palata tuohon paikkaan. Ties vaikka ensi sunnuntaina suuntaisimme sinne syömään.

Ei kommentteja: