Meidän Merikonttikotimme on täydellisesti siirrettävissä. Jos nyt kolmen vuoden asumiskokemuksen jälkeen haluaisimme vaihtaa maisemaa, ei tarvita kuin rekka tai kaksi nostamaan kontit kyytiin. Mahdollinen uusi sijoituspaikka ei vaadi muuta kuin pari betonipalkkia, joiden päälle kontit taas laskettaisiin, ja sähköliittymä pitää tietysti myös olla tontilla. Mutta siinä se sitten onkin. Kunnallistekniikkaa meidän kotimme ei tarvitse. Vesi ja viemäri kulkevat toisessa kontissa mukana.
Liikuteltavuus on yksi tärkeä pointti, jota olemme toistaneet merikontteihin rakennetuista asunnoista puhuttaessa. Asuntopulaan merikonteista voisi saada helpotusta muun muassa siten, että pysyvämpää rakentamista odottaville tonteille voisi muutamaksi vuodeksi pystyttää kontteihin rakennettuja asuntoja. Kun tonttia viimein tarvitaan suunniteltuun käyttöön, merikonttiasunnoille voitaisiin etsiä uusi paikka.
Kun kävimme muutama vuosi sitten Amsterdamissa katsomassa sinne rakennettuja merikonttikerrostaloja, silloin ei kyllä tullut mieleen, että merikonteista rakennettu kerrostalokin voitaisiin purkaa ja siirtää muualle. Keväällä kuitenkin saimme lukea, että vuoden 2005 paikkeilla rakennetun Keetwonen-nimisen tuhannen asunnon opiskelija-asuntokokonaisuus on myytävänä. Punaisten konttikerrostalojen tilalle tulee ensi vuonna jotain muuta ja konttiasunnot siirretään jonnekin, johon talojen ostaja tai ostajat haluavat ne sijoittaa.
Mutta konteista rakennetut asunnot eivät ole ainut tapa tehdä koteja, jotka voidaan siirtää uuteen paikkaan. Vasta äskettäin minulle selvisi, että naapurikuntaamme, Järvenpäähän, on 1920-luvulla siirretty yli 200 tyhjilleen jäänyttä huvilaa Terijoelta. Ja edelleen jokunen niistä on asuin- tai jossain muussa käytössä. Terijoen talojen siirrettävyys perustuu tietysti hirsirunkoon.
On mukava ajatella, että merikonttiin rakennetut asunnot ovat siirrettävyytensä ansiosta jatkumoa muun muassa Helsingin Seurasaareen siirretyille eri maakuntien rakennuksille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti