Kantovesi ja ekokäymälä

päivis: Tänään oli taas vesisäiliöiden täyttöpäivä. Jorma haki Niilon kanssa tuhat litraa vettä, josta suurin osa meni Merikonttikodin säiliöön. Loput pumpattiin saunakontin säiliöön. Asumisemme vaatii siis jonkin verran viitseliäisyyttä, jos sitä vertaa tavalliseen, kunnallistekniikkaan kytketyssä asunnossa asumiseen.

Riistakamera on napannut kuvan, kun Jorma on lähdössä hakemaan
vettä. Niilo on kuuauton lavalla omassa häkissään.

Ekokäymälän käyttö ja erityisesti sen tyhjentäminen on hyvä esimerkki jatkuvasta oppimisesta. Tuntuu, että joka kerta joutuu miettimään, onkohan nytkään tehty asioita ihan niin kuin ohjekirja neuvoo.

Muutaman kerran Mulltoan pyttyyn on syttynyt punainen merkkivalo, joka viittaa siihen, että laitteessa on liikaa kosteutta. Aina pytyn komposti-tuotoskaan ei näytä siltä, miten Mulltoan kompostoivaa ekokäymälää mainostetaan.

Mulltoa kehottaa käyttämään sen omaa multaa, jota pyttyyn kuuluisi lisätä kerran viikossa muutama desi. Senkin ohjeen otin tosissani vasta pitkän käyttökokemuksen jälkeen. Kun ensimmäinen Mulltoan multapussi loppui, päätin, että en lähde metsästämään Mulltoan omaa merkkiä, sillä laitteen ja oheistuotteiden jälleenmyyjät ovat Suomessa vähän hakusessa. Kovin kallistakin se netistä löydettyjen tietojen perusteella näyttäisi olevan.

Päätin ostaa multaa, joka on mahdollisimman samankaltaista kuin Mulltoan oma tuote. Päädyin luomukukkamultaan. Hyvin on toiminut. Näin luulen.

Mutta kolmen vuoden aikana osaaminen on toki lisääntynyt. Oli sitten kyse ekokäymälän tai muiden laitteiden toiminnasta. Tänään kävimme läpi muun muassa niitä toimenpiteitä, joita talo vaatii, kun se jää tyhjilleen pitemmäksi aikaa. Monenlaisia asioita pitää osata ja muistaa tehdä.