Oli mukava vaihteeksi laittautua juhlapäivän kunniaksi. |
Ilta on siis jo pitkällä, kun kirjoitan tätä blogia.
Johanneksen kirkossa Helsingissä ja ravintola Kaisaniemessä vietettyjen häiden jälkeen juttelimme Jorman kanssa, että hääjuhlissa on paljon toivoa. Eikä tietenkään vain näissä häissä. On kahden ihmisen rakkautta, mutta myös pariskunnan lähipiiri saa osansa hyvästä mielestä. Uusi avioliitto antaa myös uskon jatkuvuuteen, joka parisuhteen lisäksi usein tarkoittaa myös lapsia ja uutta sukupolvea. Ja kuka tietää, miten monta uutta avioliittoon päättyvää parisuhdetta saa häissä alkunsa. Veikkaan, että niitä on melkoisesti, kun hääparin kaveripiiri kokoontuu yhteen ja tutustuu uusiin ikäisiinsä ihmisiin.
Jokaisen solmitun avioliiton tietysti toivoisi jatkuvan siihen asti, kunnes kuolema heidät erottaa. Näinhän ei tietysti ole. Aika moni liitto päättyy eroon. Mutta silti ihmiset jaksavat uskoa virallistettuun avioliittoon, oli se sitten solmittu kirkossa tai maistraatissa. Ja siihen tulevat lisänä vielä rekisteröidyt parisuhteet. Ihan kevyin perustein avioliittoa ei solmita. Tämän päiväinenkin hääpari oli varsin nuoresta iästään huolimatta seurustellut ja asunutkin yhdessä yhteensä kymmenen vuotta.
Morsiuskimpun heitto naimattomille naisille on hauska hääjuhlien traditio, jossa kimpun saajalle kasaantuu leikilliset paineet olla seuraava morsian. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti