Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 2. kesäkuuta 2016

Ongelmalliset päähuivit

päivis: Ihminen on omituinen otus. Ongelma pitää tehdä asiasta kuin asiasta. Yksi suuri ongelma, joka näyttää liittyvän varsinkin nykyaikaan, on naisten päähuivi.

Kansallispuvun päähine
ei taida häiritä ketään.
Kun olin lapsi ja vähän vanhempikin, mummot käyttivät huiveja. Huivi oli sidottu tiukasti kiinni leuan alta. 1950- ja 1960-luvullakin nuoret naiset käyttivät huivia samaan tapaan kuin Brigitte Bardot. Se oli muodikasta. Mummojen huivit sen sijaan liittyvät paremminkin totuttuun tapaan. Ammoisina aikoina neidot saattoivat kulkea pää paljaana, mutta avioiduttuaan he alkoivat käyttää päähinettä.

Minullakin on joissakin vanhoissa mustavalkoisissa valokuvissa päässäni huivi. Ehkä olen silloin leikkinyt isoa tyttöä, vaikka huivi oli sidottu päähän samalla tavalla kuin mummoilla. Joskus vähän vanhempana tyttönä olen myös käärinyt huivin päähäni Brigitte-tyylillä. Toimii varsinkin kylmällä säällä.

Nyt ei huivia laiteta päähän suurin surminkaan. Sehän kuuluu muslimeille!

Musliminaisten huiveista on tullut ongelma, kun muslimit ovat levittäytyneet länsimaisesti pukeutuviin maihin. Tänään Hesarissa uutisoitiin Belgiassa annetuista potkuista naiselle, joka päätti alkaa käyttää huivia uskonnollisista syistä. Turvallisuusfirman palveluksessa ollut aulaemäntä ei firman ohjeiden mukaisesti muutaman ensimmäisen työvuotensa aikana käyttänyt päähuivia, mutta tuli sitten toisiin aatoksiin. Ja sai potkut. Euroopan unionin tuomioistuimeltakin potkuille on näytetty vihreää valoa.

Minulla oli tuttu muslimikulttuurissa kasvanut nainen. Tiedän, ettei ole helppo asia luopua huivin käytöstä. Ehkä se on muslimille sama asia kuin jos aikuiselta naiselta kiellettäisiin rintaliivien käyttö.

Minua huivi ei ärsytä. Ei ainakaan kohtuuttoman paljon. Joskus ne ovat jopa hyvännäköisiä. Mutta punaista näen, jos vastaan tulee täysin hunnutettu nainen, jolta juuri ja juuri näkyvät silmät tai joskus nekin ovat verkon peitossa. Niiden näkemiseen en totu, enkä haluakaan tottua. Työnantajan ongelmaksi nuo naiset tuskin koskaan tulevat. Olen joskus seurannut hotellin aamupalalla miten vaikeaa täysin itsensä hunnulla peittäneen naisen on syödä. Sama on varmasti palkkatyön tekemisen laita. Ei onnistu.

Ei kommentteja: