 |
| Kulkurikoirien ihmisperhe asuu taustalla |
jormas: Blogimme on välillä kuin jatkokertomus, josta edellinen osa saattaa olla kuukausien takaa. Aina ei voi aloittaa alusta, joten aukkoja tarinaan tulee lukijoille, mutta itsellekin. Joka tapauksessa löysimme aikoinaan yhdellä reissullamme kesken jääneen työmaan uumenista koirapariskunnan sekä yhden itsekseen eläneen, hyvin nälkiintyneen koiran, joka lienee jo kuollut. Kun koirapariskunta tottui meihin, löysimme läheisen talon vartijan opastuksella kerrostalon luurangon uumenista myös pentulauman.
 |
| Ainokainen pentu on saanut nimen Sweetheart |
Ruokimme niitä lähes päivittäin ja kannoimme huolta, kuka koirista huolehtisi silloin, kun olemme Suomessa. Tähän tehtävään löysimme hawaijilaisen Gerryn, joka on pyhittänyt elämänsä köyhien ja eläinten, lähinnä kulkukoirien auttamiselle Jomtienilla, Pattayan kupeessa. Paljon on tapahtunut löytömme jälkeen. Muun muassa toiset pennut ovat nähneet päivänvalon, joista jäljellä on enää yksi. Toki muutkin ovat saattaneet saada kodin jostakin muualta. Äitikoira on sittemmin osin meidänkin avustuksellamme sterilisoitu, jonka lopputuloksesta emme eilisen käynnin perusteella ole aivan varmoja. Niin pulskassa kunnossa on koiramamma.
Tämä ainokainen pentu näkyy kuvassa ja vanhempiensa ja Gerryn kanssa alla olevilla videoilla. Surullisen kauniiksi tarinan tekee, että pentu on parantumattomasti sairas ja elämä jää lyhyeksi. Se sairastaa syöpää tai kasvainta, joka on levinnyt jalkojen lisäksi myös muualle kehoon. Eilen, lähes ensimmäiseksi kävimme katsomassa koiriamme, josta tapaamista tämän kertaisen blogimme kuvat.
https://www.facebook.com/100009647251673/videos/232023460462561/?pnref=story
https://www.facebook.com/100009647251673/videos/232409940423913/?pnref=story
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti