Mikä tässä ehdotuksessa on vikana?

jormas: Eilen pohdin, että minkälainen olisi eduskunta, jos kansa äänestäisi kansanedustajat niistä, jotka soittavat tai kirjoittavat Kansanradioon. Näppituntumalta luulen, että mielestään toinen toistaan parempia ja tietävämpiä senioreita olisi suurin osa.

Varsinainen jutunaihe tällä kertaa on yllätys yllätys, pakolaiset ja muut maahamme ilman työpaikkaa muuttajat. Olen seurannut aiheeseen liittyviä keskusteluja puolesta ja vastaan sekä osallistunutkin niihen eri foorumeilla. Mutta hedelmällinen keskustelu on vaikeaa, sillä asiassa näyttää olevan vain kaksi puolta. Niiden takana olevat suomalaiset ovat syvällä poteroissaan ja ilma on sakeana juupas eipäs mielipiteitä. Heitä on aivan liian vähän, joilla olisi hyviä tai edes vain ehdotuksia siitä mitä pitäisi tehdä tänne Suomeen saapuvien kanssa. Paitsi, että maitojunalla jonnekin sinne mistä ovat tulleetkin.

On monia asioita, joista en pidä. Yksi on kuulua marmattajien joukkoon, jotka kritisoivat kaikkea mahdollista ja ovat myös kaiken mahdollisen ylivertaisia asiantuntijoita. Silti heillä ei ole milloinkaan ainuttakaan ehdotusta asioiden saamiseksi paremmalle tai edes toiselle tolalle.

Suomessa on noin miljoonaviisisataatuhatta y-tunnuksen rekisteröinyttä toimijaa. Ne kaikki ovat oikeuden edessä juridisia "henkilöitä", joilla on määrätyt oikeuden ja velvollisuudet. Yksi oikeus on mahdollisuus saada yhteiskunnan maksamia tukia ja muita etuisuuksia. Yksi velvollisuus on, että väärinkäytöksistä joutuu edesvastuuseen. Arjesssa toimivia on varovaisen arvionkin mukaan varmasti puolimiljoonaa. Siis moninkertaisesti enemmän kuin Suomeen tulevien pakolaisia.

Olen vuosikymmenten aikana ollut tekemisissä useiden kymmenien yritysten, yhdistysten ja säätiöiden kanssa niin läheisesti, että tiedän mitä ne ovat sisältä päin. Ainutkaan niistä ei ole ollut sellainen, ettei se voisi tai olisi peräti halukas ottamaan siipiensä suojaan vähintään yhden maahanmuuttajan. Useimmalle yritykselle on merkitystä minkälaisen kuvan yritys antaa itsestään ulospäin. Näkyvä yhteiskuntavastuutoiminta ei ole niistä huonoimpia vaihtoehtoja. Siitä Pro bono -toiminta on oiva esimerkki.

Kun vanhusten ynnä muiden laitoshuoltoa ynnä keskitettyä, tuettua asumista puretaan, niin miksi maahanmuuttajille tehdään keskitettyjä, isoja elämisen laitoksia? Miksi emme  aloittaisi kotouttamista sijoittamalla heitä ympäri valtakuntaa "y-tunnuslaistan huostaan"?  Ehkä sijoituspaikka löytäisi heille myös asunnon, jos vuokranmaksaja on varma ja vuokralaisen takuumiehenä on paikallinen yritys tai yhdistys, jonka puolestaan takaa kunta tai valtio. Ehkä siitä voisi saada vielä pienen siivunkin välistä, kuten moni muukin vuokranvälitysfirma tai vastaava.

Ihmisiä on ollut iät ja ajat kuntouttavassa työssä. Lisäksi on työkyvyn ylläpitäviä toimintoja, joista maksetaan tekijälle mutama euro päivässä. Uskon, että moni toimija olisi valmis ottamaan siipiensä suojiin edellä mainituilla tavoilla maahanmuuttajan, joka voisi aloittaa uudella, hyvinkin yksilöllisellä tavalla integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Lapsiperheistä toinen vanhempi saisi pientä korvausta vastaan mahdollisuuksia osallistua tekemiseen lastentarhoissa, esikoulussa, mutta myös varsinaisessa koulussa, joissa oma tai omatkin lapset ovat.

Yritys saisi näin aina tekemättömäksi jäävien töiden tekijöitä ilman kuluja sekä oivan tavan osaltaan kantaa yhteiskuntavastuuta. Maahanmuuttaja pääsisi kiinni suomalaisuuteen ja osaksi työyhteisöä lähes heti maahan saapumisensa jälkeen. Kieltäkin voisi opetella siinä sivussa ja tietty, etsiä oikeaa työpaikkaa. Sillä lähes kaikki haluamme tehdä jotain ja kokea olevamme hyödyllisiä ja hyväksytyjä.