Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Vanhat tavat ja uskomukset elävät juhannuksena

päivis: Vaikka meistä on kristillisen kasvatuksen voimin yritetty kitkeä pois kaikenlainen pakanalliseksi mielletty taikausko, varsinkaan juhannuksen osalta siinä ei ole onnistuttu. Juhannus toisensa perään lehdet pursuavat juttuja, miten kukkia keräämällä ja tyynyn alle piilottamalla voi yöllä nähdä unessa tulevan puolisonsa. Tietoa puolisosta voi annettuja ohjeita noudattamalla yrittää hankkia muillakin, kansanperinteen ehkä hyviksi havaitsemilla tavoilla.

Juhannuksen taiat koskevat vain tiettyä osaa ihmisistä, mutta se ei näytä vähentävän niiden kiinnostavuutta. Tiedä sitten, miten moni naimaton nainen noita taikoja tekee. Joku usko niihin kuitenkin kai pitää olla, että lehdetkin niistä jaksavat repiä juttuja vuodesta toiseen. Mistähän syystä vaimoehdokasta kaipaileville miehille ei ole olemassa vastaavanlaisia keinoja ottaa selvää tulevasta puolisosta? Miehet joko eivät usko taikoihin tai sitten evvk - asia ei voisi vähempää kiinnostaa.

Juhannuksen perinteistä kokko on kuitenkin ylitse muiden. On oikeastaan ihan uskomatonta, miten puukasan polttaminen jaksaa innostaa ihmisiä kokoontumaan yhteen. Katselimme aamulla nettiin ladattua hienoa videota, joka oli kuvattu yläilmoista Helsingin Kaivopuistossa. Väkeä oli mustanaan seisoskelemassa rannalla ja vahtimassa palavaa kokkoa.
Helsingin Kivinokassa juhannuksen viettäjiä hellittiin tuplakokolla.
Tulen näkemisessä järven, meren tai jonkun muun veden äärellä, miksei kuivallakin maalla, on jotain syvästi vetoavaa. Mekin kiersimme juhannusaattona Tuusulanjärven ympäri ja poikkesimme välillä lähemmäksi rantaa nähdäksemme kokkoja. Huonolla menestyksellä. Olimme ilmeisesti liikkeellä liian aikaisin tai toisaalta liian myöhään. Tuusulan Rantatietä ajaessamme huomasimme Onnelan tienhaarassa, että lasten kokko oli poltettu jo kello 18.

Vaikka kokon polttamisella on vuosisatojen, kenties tuhansienkin perinteet, se ei silti tarkoita, että kokkoja osattaisiin rakentaa ja polttaa oikein. Tai ainakin jos lehtiä uskoo, taito on kadonnut. Siksi nykyään lehdet ja netti antavat ohjeita myös siitä, miten kokon kanssa pitää toimia. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Ei siis bensaa kokkoon.

Ei kommentteja: