Hullut päivät

päivis: Stockmannin jokakeväiset Hullut päivät ovat taas täydessä käynnissä. Kun viisipäiväinen markkinahulina alkoi keskiviikkona klo 7, samaan työmatkabussiini tuli jo kahdeksan jälkeen Jumbon nurkilta matkustaja, jolla oli keltainen Hullut päivät -muovikassi täynnä ostoksia. Tosin itsekin aioin rynnätä heti ensimmäisen päivän aamuna ostamaan halvat Thaimaan-lennot, mutta Jorma toppuutteli. Emmehän vieläkään tiedä tarkalleen, milloin uusi kotimme valmistuu. Olisi mukavaa, mutta myös tärkeää päästä Thaimaahan silloin, kun asunnon voi ottaa vastaan. Sitä paitsi ainakin tässä vaiheessa Finnairin normaalihintaisetkin syksyn lennot Bangkokiin ovat vielä kohtuuhintaisia.

Lähes lähikaupassamme, Jumbossa, on siis Stockmann, joka paremman puutteessa palvelee minunkin Stockmann-tarpeitani. Niitä tosin on nykyään aina vain vähemmän. Helsinkiin tullessani oli olevinaan jotenkin hienoa kierrellä keskustan tavaratalon käytävillä ja kerroksissa vähintään katselemassa, mitä kaikkea mukavaa voisi hankkia. Mutta toisin on nyt. Minulle on käynyt niin kuin Jormalle: välillä pitää ihan miettimällä miettiä, mitä tarvitsisi.

Stockmannilla tiedetään, mitä ostavat asiakkaat haluavat. Kahvikoneet
ovat edelleen kova sana. Noiden mahdollisesta edullisuudesta en tosin tiedä.

Olenkin entistä enemmän panostanut shoppailussa ruokakauppoihin. Siksi en muuten ole kovin innostunut ostamaan ruokaa verkosta, vaikka sitäkin pitäisi joskus kyllä kokeilla. Ruoan tarpeellisuutta ei voi kieltää. Tosin olen aina käynyt mielelläni ruokaostoksilla. Varsinkin ulkomailla on mielenkiintoista vertailla hyllyjen valikoimaa, hintojakin. Thaimaassa on vähemmän kauppoja, joiden ruokaosastot vetäisivät vertoja Citymarketeille tai edes S-marketeille, mutta mielelläni niitäkin koluan, silloin kun siellä suunnalla olen.

Nyt meneillään olevilla Hulluilla päivilläkin olen käynyt vain ruokaostoksilla. En lähtenyt tänään minkään tietyn syötävän tai juotavan takia ostoksille, mutta kun kaupassa piti kuitenkin käydä, niin päätin mennä kauppaan, jossa oli olevinaan lupa hullutella. Hullutteluni jäi aika vähiin. Parin Hullun tortun lisäksi ostin paistolämpimän oliivileivän, palan tarjousjuustoa, purkin jogurttia ja hunajaa. Toivoin löytäväni myös luomukahvia, jota viime syksyn Hulluilla päivillä myytiin tosi edullisesti. Nyt ei myyty.

En tiedä, kauanko Hulluja päiviä on järjestetty. Ehkä jonkinlainen kyllästymispiste on jo näkyvissä. Tosin aina löytyy uusia asiakkaita, joille neljän viiden päivän rupeama on uutta ja ihmeellistä. Kuten oli minulle 2000-luvun alkupuolella. Koskaan en kai vielä ole Stockalla käyntiä jättänyt Hullujen päivien aikana väliin, mikäli olen ollut paikkakunnalla. Ja sen tiedän, etten myöskään ole jäänyt mistään tärkeästä tai tarpeellisesta paitsi, vaikka ostosilottelut olisivatkin jääneet väliin.