Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Minäkö muka taikauskoinen

Jormas: Taikauskoksi kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.

Kuka koputtelee maalaamatonta puuta, jotta ei tapahdu sitä mitä on kehuskellut, kun ei ole tapahtunut? Esimerkiksi moottoripyörällä kolaria Jomtienilla.
Mikä vaara nousee esiin, kun musta kissa menee tien yli? Entäpä jos kävelen tikapuiden alta? Jollakin kutittaa nenänpuolta tai kämmentä, kun on tulossa yllätysvieraita. Käki kukkuu elinvuodet joillekin ja minäkin niitä lasken joskus.

Juhannuksena edelleen jossain neidot keräävät kukkia monesta tienristeyksestä ja laittavat tyynyn alle, jotta tuleva puoliso tulisi esittäytymään unessa. Ja mitä seurasi, jos sulhanen näkee morsiamen hääpuvussa ennen häitä? Kun viimein päästiin vihille ja tarvittiin työmiehiä taloon, oli emännän syytä laittaa kirves tyynyn alle, jotta saataisiin poikalapsi.

Tämän kuvan paikalla mellä oli kuva, jonka olin kopannut
netistä ilman lupaa. Väliin jäi kuvan ottajan pienet varpaat,
ranne ja kai osa mieltäkin.
Tilalla pari Nomination-korua, jotka kertovat sen kantajalle
vähintään yhden tarinan per pala. Niitä voi olla yhdessä
korussa monta  kymmentä.
Mitä virpovat ja varpovat trollit pääsiäisenä? Mikä taika on juhannuskokoilla? Uuden vuoden tinojen valamisella on oma, moninainen merkityksensä koko tulevaan vuoteen.
Etana, etana näytä sarves onko huomenna poutaa. Mitä uhkaa tapahtua, kun perjantai on 13. päivä?
Entä mitä tuo hammaskeiju yön aikana, kun lapsi laittaa irronneen hampaan tyynynsä alle? Ja mikä onni kohtaakaan ruohon seasta neliapilan löytäjää?

Ei kai vaan kukaan nitistä hämähäkkiä? Tai Thaimaassa gekkoa. Mitä kaikkea unet voivatkaan ennustaa monelle?
Mitä tietävät lehtien palsoilla ilmoittelevat selvännäkijät ynnä muut ennustat? Mutta horoskoopit, niistäpä oiva apu alkavalle päivälle tai viikolle.
Härän onnenluku on seitsemän, onnenkukka kielo ja onnenkivi smaragdi. Mutta mikä uhka onkaan täysikuussa?

Ei ole kaulassa olevan onnenamuletin tai muun taikakalun voittanutta.
Ja kuinka monella onkaan onnenlottonumerot, joissa on mukana vanhempien syntymävuosia, omaa syntymäkuukautta, auton rekisterinumeroa, puhelinnumeroita ja vaikka mitä.
Mutta mitä kaikkea tietääkään Lapin shamaani ynnä muut poppamiehet? Hevosenkenkä oven päällä on koko kodin onni.
Mutta aamulenkille lähden heti, kun löydän jäniksenkäpäläni.

11 kommenttia:

Irene Vermin kirjoitti...

Heip. Huomaan, että olet kopioinut tuon rannekorukuvan postaukseesi blogiltani (http://noidankoto.blogspot.fi/2012/04/taikauskon-helmia.html). Kuvan käyttöön ei minulta ole erikseen kysytty lupaa, ja toivoisinkin, että poistaisit kuvan sivultasi.

For life kirjoitti...

No moi. Joo, en kysynyt. En edes löytänyt henkilöä nimeltä blogisi taustalta. Ehkä katsoin huonosti. Blogisi löysin kuvassa olevan linkin perusteella, joten kuvaa en ottanut blogistasi vaan Googlen kuvapalvelusta. Sillä sinällään ei ole merkitystä. Kuva lienee kuitenkin sinun.
Me olemme pieni yhdistys (Elämän tähden ry), jonka tarkoitus on vapaaehtoisvoimin tuottaa hyvää mieltä ihmisille ja eläimille. Ajattelin, että tuskinpa loukkaamme ketään. Sillä kai itse kunkin blogin tarkoitus on, että sillä on myös lukijoita ja tuumasin josko joku tulee sinunkin blogisivuille kauttamme. Mutta poistan kuvan, jos edelleen niin haluat. Toisaalta koska kuva oli netissä, olisin voinut ottaa siitä kuvan ja liittää sen sen sitten omana kuvanani blogiimme.

Kaikkea hyvää elämääsi joka tapauksessa toivottavat päivis ja jormas Elämän tähden ry:stä ja Omia polkuja kulkevien kaupalta.

Irene Vermin kirjoitti...

Kiitos vastauksesta. Bloggaan mieluummin anonyymina nimimerkin takaa, sillä en näe esim. blogini uskottavuuden tai lukijakunnan kärsivän mitenkään siitä etten levittele yksityistietojani netissä.

Blogini sivupalkista löytyvässä pikkuesittelyssäkin pyydän kuitenkin ihmisiä muistamaan hyvää netikettiä, ja kysymään lupaa blogisisältöni lainaamiseen.
Olen toki tietoinen että kuvan kuin kuvan "yksityisyys" katoaa sillä hetkellä kun sen päättää ladata blogille, tms. sillä jokainen blogeissa julkaistu kuva ilmestyy ennemmin tai myöhemmin nettiin, vaikka sitten Google-kuvahaun kautta.

En meuhkaa blogikuvieni perään mahdollisten uusien lukijoiden haalimisen tähden, vaan kyse on kuitenkin omista kuvista. Esimerkiksi, tuon korukuvan rannekoru on itse tekemäni uniikkikappale, ja sitä kantava käsikin kuuluu minulle. Siksi monen muun kuviensa eteen vaivaa näkevän bloggaajan tavoin harrastan kuvissani tuota allekirjoitusta erottelemaan "omat kuvat" muiden vastaavista. Toivoisin sen vastaisuudessakin paitsi kannustamaan ihmisiä ottamaan itse omat kuvansa, myös kysymään lupaa toisten materiaalin lainaamiseen, sillä kun vierailla blogeilla törmääkin ykskaks yllättäen oman blogin kuviin, ei mainostamanne "hyvä mieli" ole ainakaan kärkisijalla tunnetiloissa.

Kiitän kuitenkin ettette lähteneet suoriin kuvavarkaisiin, sillä näin internetin kulta-aikana on vaikeaa välttää toisilta kopiointia kun se tehdään somen puolelta niin valitettavan helpoksi, ja moni ajatteleekin että "mitäs tuosta, eihän tämä voi loukata ketään" ja "kaikkihan näin tekee", jne.. huonoa karmaa.

P.S: Pyydän edelleen että poistaisitte kuvani, tai edes että laittaisitte tuonne postauksenne alle kuvalinkkilistan josta alkuperäisten kuvien lähteet näkyisivät.

For life kirjoitti...

Poistamme kuvasi ja pahoittelen edelleen, mutta anonyymin nimimerkin takaa ei aina edes löydy ihmistä tai ylipäätään tahoa, joka kuvan on ottanut tai muuten omistaa sen oikeudet.
Kun joku ottaa meidän kuvamme käyttöön, luvan kanssa tai ilman, iloitsemme siitä. Meistä on mukavaa, jos otos kelpaa muillekin. Se siis tuottaa meille hyvää mieltä ja ajattelimme laitasi olevan samoin. Erehdyimme tai oikeastaan minä erehdyin.
Vaikka ymmärränkin kuvien käyttöoikeudet, en ymmärrä kuinka kuvien ottaja tai haltija hyväksyy, että hallitsemansa fotot ovat esimerkiksi Googlen kuvapankin kautta koko maailman pällisteltävissä ja varsinkin yksityisesti käytettävissä ilman siitä nousevaa sen kummempaa nuohaa. Eikä taida blogistin hyppyset pitää, jos kuvan julkaisee joku pallon toisella puolella julkisestikin.
Mutta kun sen tekee tähän asti harmittomaksi luulemani Elämän tähden yhdistys, niin jonkun akilleen kantapää on siinä. Tai sitten on niin, että koska olemme harmiton joukko, on meille helpompi tuottaa huonoa mieltä kuin Googlelle. Tosin se taitaa jakaa kuvia luvan kanssa. Vai jakaako?

Irene Vermin kirjoitti...

Kylläpäs tämä keskustelu saa negatiivisia sävyjä o_O

Maapallon toisella puolella tehdään paljon muutakin mutta ei se tarkoita että meidän pitää tehdä samoin. Olen törmännyt kuviini mm. kaupallisilla sivustoilla mainoskuvina, ja totta on että käteni pienenä ihmisenä ovat sidotut kaiken maailman nettikauppojen, yhdistysten ja firmojen edessä.

Tarkoitukseni ei ollut tuottaa pahaa mieltä, vaan ainoastaan ilmaista kantani, koska olen vapaa tekemään niin. Koska yksilöihin on helpompi vedota kuin massoihin, yritän mieluummin järkeillä ihmisten kanssa näin henkilökohtaisesti ennemmin kuin julkisten valitusten ja mitä-näitä-on sijaan.

Mikäli kuvan omistajan palaute kuitenkin aiheuttaa vastaanottajassa negatiivisia tuntemuksia, niiltä voidaan ehkä vastaisuudessa välttyä vaikka sitten kysymällä se käyttölupa jos sitä kerran toivotaan. Muiden ihmisten huomioon ottaminen voi olla kylmässä nettimaailmassa vaikeaa, mutta se ei ole mahdotonta.

Ymmärtänette myös, ettei kuvien katselu ole sama asia kuin niiden kopioiminen. Kuvan allekirjoituksen tarkoitus on kertoa, että joku omistaa kuvan, eli yleensä se on allekirjoituksen takana oleva taho. Tässä tapauksessa allekirjoitus on blogini nimellä, ja blogin kautta blogin ylläpitäjään saa aina tarvittaessa yhteyden. Jos kuva ei itsessään toimi linkkinä mainittuun allekirjoitukseen, kannattaa nimi googlettaa, sillä pääsee yleensä perille :)

Irene Vermin kirjoitti...

Kiitos että kuitenkin poistitte kuvani, ikävää taas jos tuntuu että astuin varpaillenne. Suosittelen kuitenkin vastaisuudessa tutustumaan tekijänoikeuksiin, koska hyvä netiketti, parempi mieli.

Kaikkea hyvää :)

For life kirjoitti...

Kanssasi oli ja on varmasti jatkossakin oikein mukava keskustella, sillä mitä kauemmin elämme, sitä vanhemmaksi tulemme. Kun ikää tulee lisää, voi mukana tulla myös malttia ja harkintaa. Tällä kertaa koin, että halusit poistattaa kuvasi, koska sinulla on siihen oikeus. Nyt on niin tehty ja varpaasi saavat toipua rauhassa.
Minussa aina istunut pieni ja välillä suurempikin kansalaistottelemattomuus. Vaikka laki sanoo jotakin, se ei riitä minulle, jotta noudattaisin sitä sokeasti.
Mutta voi sinä hyvin, sillä vaikka menee itseensä ja tulee ahdasta, ei silti tarvitse lähteä pois.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan piti lukea uudestaan, sillä olen hämmästynyt. Ei kai Vain Elämää-yhdistys vakavissaan kannusta ihmisiä rikkomaan lakia? Lisäksi suhtautumisenne tytön pyyntöön on kaikkea muuta kuin asiallinen. Raamatussakin sanotaan että "Älä Varasta". Aikuisina meillä on velvollisuus kantaa vastuu teoistamme, niin hyvässä kuin pahassakin, eikä esimerkiksi oikeudentaju ole vuosien kertymisen mukanaan tuoma ominaisuus, vaan jotain, minkä opimme kasvattajiltamme lapsena. Kohdelkaa siis muita kuten toivoisitte itseänne kohdeltavan.

Kunnioittaen: Anja K.

For life kirjoitti...

Kiitos mielenkiinnosta nimimerkkikirjoittaja Anja K.
Minunkin piti lukea vuorostaan sinun tekstisi uudelleen, sillä en todellakaan ole kehottanut ketään rikkomaan lakeja. Kunhan kerroin itsestäni.
Mutta kun huomasin, että sinulle ei uudelleen lukemisenkaan jälkeen tarttunut oikein edes pienen yhdistyksemme nimi, oli helpompi laittaa kommenttisi oikeisiin mittasuhteisiin.
Voi myös olla, että sinulla ja minulla on tytöttelyllä eri kriteerit, sillä itseään blogiesittelyssä yli kolmekymppiseksi tituleeraava ilkeä naisnoita, ei istu minun maailmaani tytöksi.
Sitäkään en tiedä istuuko häneen Raamatun siteeraaminen tai sillä muksiminen, mutta minuun se ei pure.
Meissä kaikissa istuu myös sovellettu rehellisyys ja valikoiva lainkuuliasuus. Jollakin se näkyy punaisia valoja päin kävelynä tai suojatien vierestä kulkemisena. Joko ajaa ylinopeutta ja joku "muistaa väärin" ja peräti "unohtaa" asioita tehdessään veroilmoitusta tai vakuutusyhtiölle vahinkoilmoitusta.
Mutta palatakseni nimimerkki Aconitumiin. Hän pyysi poistamaan kuvan tai tekemään kuvalinkkilistan. Olisin siis voinut tehdä kuvalinkkilistan poistamisen sijaan. Päädyin poistamiseen, koska lainaamani kuvan päällä oli teksti, mistä olin kuvan ottanut. Se ei näemmä riittänyt.
Toistan vielä aiemminkin mainitsemani, että en aio opetella pyytämään lupaa mihinkään tahoilta, joidan takaa en voi löytää ihmistä hänen omalla nimellään.
Vaikka saatan olla Aconitumin kanssa elämän monista asioista eri mieltä, niin monissa asioissa saatamme olla saman kolikon vastakkaiset puolet. Tiedän tehneeni vähintään hyvän nettietiketin vastaisesti ja sitä on helppo pyytää anteeksi. Sillä tarkoitukseni ei ollut talloa kenenkään, varsinkaan niitä oikeuksia, joita itse kukin pitää itselleen tärkeinä. Toisten ottamien kuvien käyttö varsinkin kaupallisiin tarkoituksiin tai muuten loukkavassa tarkoituksessa on minun rajani. Lainrikkoja minusta tulee kuitenkin vasta tuomion jälkeen. Niitä eivät jaa nimimerkit. Voi sinäkin Anja K. hyvin.

Anonyymi kirjoitti...

No sattuipas sinne paha lapsus, kun vähän kiihdyksissäni kirjoitin, anteeksi vain kovasti.
Puhetapa on ihan kotoa opittu, äitivainaakin tapasi vähättelemättä tytötellä ja pojitella kaikkea nuorisoa. Sitten vanhemmiten rouvitellaan ja herroitellaan. Eli tyttöhän tämä Aconitum on jos ei kerran poika ole.
Kyllä ihmiset voivat vapaasti uskoa mihin haluavat, eihän se muuta Hänen olemassaoloaan. Kyllä tekin sen vielä joku päivä ymmärrätte.
Sen kyllä sanon, että tuo teidän yleinen asenteenne lainkirjainta kohtaan on todella välinpitämätön, kyllähän rikollinen on rikollinen vaikkei olisi kiinni jäänytkään. Eli jos rikkoo lakia, on tottakai lainrikkoja. Ajatelkaa, jos nuoriso ottaisi esimerkkiä toiminnastanne. Kyllä teidänkin aikuisena pitäisi tietää paremmin.

Kunnioittaen Anja K

For life kirjoitti...

Terve taas. Ei minulta tarvitse pyydellä anteeksi. Jos olisit Anja Anonyymi lukenut edes ne tuhat blogikirjoitusta, jotka sivuillamme ovat, olisi sinulla hieman oikeutetumpaa sanoa lainkuuliaisuudestani ylipäätään jotain.
Samasta syystä tuntuu aivan selvännäkijän taidoilta tehdä arviota siitä mitä minä ymmärrän Luojastani. Mutta kuten kirjoitin, Raamatulla muksijoita löytyy.
Jos nuoret eläisivät kuten itse elän, ei olisi pelkoa joutua edesvastuuseen kovinkaan suurista asioista.
Mutta elämässäni on ollut monia jaksoja lain molemmilla puolilla ja molemmista voisi kirjoittaa kirjan. Osoituksena lainkuuliasuudestani kuitenkin on, että olen tehnyt monen muun lisäksi myös tuomarinvalan ja jakanut sitä peräänkuuluttamaasi oikeutta käräjäoikeudessa useamman vuoden. Siihen pestiin ei kovin suuria konnia nimitetä.