Helsingborgilaisen lautturisuvun jälkeläinen Petter Hällström (1702-1781) saapui ison vihan jälkeen vuoden 1721 tienoilla Suomeen ruotsalaisen upseerin sotilaspalvelijana. Isännän virkatalo oli Pohjanmaalla Vöyrissä. Sodassa ja venäläismiehityksessä pahoin kärsinyt maakunta tarjosi yritteliäälle nuorelle miehelle mahdollisuudet menestyä.
Vuonna 1730 Petter haki Pohjanmaan maaherralta oikeutta
toimia pitäjänräätälinä Ilmajoella, "jonka rahvasta hän oli jo pitkän ajan
käsityöllään palvellut". Petter oli lähtenyt etsimään omaa itsenäistä
toimeentuloaan sen jälkeen, kun hänen isäntänsä oli määrätty muuttamaan uuteen
virkataloon v. 1724. Ilman tuon ajan käsityöläisiltä vaadittavaa ammatillista
kouluttautumista Petter sai pitäjänräätälin oikeudet. Muutenkin hänen elämänsä
sujui toisin kuin aikakauteen kuuluvat sääty-yhteiskunnan normit olisivat
edellyttäneet.
V. 1726 hän solmi Kauhajoella avioliiton Kuortaneen
kappalaisen Simon Ariinin tyttären Elisabetin (1702-1788) kanssa, joka oli
paennut Haapaniemen pappilasta venäläistä sotaväkeä Kauhajoen Knuuttilan
taloon. ja v. 1741 Petterin onnistui kohota tilattomien joukosta tilalliseksi.
Hänestä tuli talon isäntä, sillä hän osti Ilmajoen Palonkylästä Jussilan talon,
jonka isännyyttä hän hoiti vuoteen 1774 saakka.
Petter Hällström saavutti arvostetun aseman pitäjän
talollisten keskuudessa ja hänelle uskottiin myös monia keskeisiä talonpoikien
luottamustoimia. Hänestä tuli kantaisä laajalle pohjalaiselle talonpoikais- ja
säätyläissuvulle.
Elisabet (1734-1812) avioitui renki Jaakko Heikinpojan
kanssa ja heille annettiin viljeltäväksi Jussilasta talosta Latva-Jussilan
torppa. Elisabetin ja Jaakon jälkeläiset sijoittuivat talollisiksi ja
torppareiksi lähinnä Ilmajoelle, mutta myös Teuvalle, Jurvaan, Ylistaroon ja
Lapualle. Kolmannen polven sukunimiä olivat Latva-Jussilan ohella Teuvan Kentta
sekä Ilmajoen Ala-Ranta, Latva-Ollila, Hirsimäki ja Yli-Huikku.
#################################################################
Petter Hällström (1702-1781), a descendant of a ferryman
family from Helsingborg in Sweden, came to Finland after the Great Nothern War
around 1721. His master, a Swedish officer, had a residence in Ostrobothnia, in
Vöyri. The province that had been badly damaged in the war and under the
Russian occupation offered this energetic young man great possibilities.
In 1724 his master had to change residences and therefore
Petter was to earn his living independently. He requested the governor of
Ostrobothnia the right to serve as the parish tailor in Ilmajoki. He was
conceded the right even without the professional training that was needed that
time. He married Elisabet (1702-1788) in Kauhajoki in 1726.
She was the daughter of Simon Ariin, the assistant vicar
of Kuortane. She had fled the Russian army to the home of her relative in
Kauhajoki. Later on in 1741 Petter became a farm owner as he bought a farm in
Palonkylä of Ilmajoki. He run the farm of Jussila until 1774.
Petter Hällström who was the progenitor of a large
Ostrobothnian peasant and upper-class family was respected and had many
confidental posts in his time.
Their daughter Elisabet (1734-1812) was married to
farm-hand Jaakko Heikinpoika. They cultivated the croft of Latva-Jussila. Their
offspring became farm owners and tenant farmers, most of whom lived in Ilmajoki
but also in Teuva, Jurva, Ylistaro and Lapua. Third generation family names
were besides Latva-Jussila: Kentta in Teuva and Ala-Ranta, Latva-Ollila,
Hirsimäki and Yli-Huikku in Ilmajoki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti