Tätä blogiakin kirjoitan nyt äitivainaani uniasu päällä. Minulle se tuo rakkaista muistoja, sillä jotkut ihmiset elävät muistoissamme yhtä kauan kuin itsekin. Ja jos Luoja on ja Hän sen suo, elämme ikuisesti.
Minusta vaatetukseni, eikä mikään muukaan ole tuonot minulle erityistä menestystä. Yhtään koulua en ole saanut rippikoulun ja autokoulun lisäksi päätökseen. Jälkimmäisen tosin olen käynyt montakin kertaa, kun poliisit oikeuslaitoksen päätöksellä ovat välillä vieneet ajolupani.
Yksi meriitti minulla on Tuusulan yhteiskoulusta. Vararehtori sanoi minun olevan sen koulun mätämuna ja kuuluisampi kuin yksikään opettaja. Jälkeenpäin olen ottanut sen positiivisena palautteena. Muuten en sitä repaleisella itsetunnolla olisi kehdannut kirjoittaakaan tähän.
Spede sanoin aikoinaan, että sellaiset käyvät koulua, jotka eivät muuten pärjää. Pidin siitä ja sen siivin olen ratsastanut usein. Niin tai näin, oma tieni on kantanut sosiaalineuvokseksi saakka. Siihen on tarvittu presidentin ja pääministerin lisäksi muutakin kuin mandaattiystäviä. Ainakin Juhani Sjöblom, joka ei jättänyt minua asian vuoksi rauhaan.
Aikoinaan en mitenkään onnistunut yhdistämään arvoa identiteettiini luontevalla tavalla. Nykyisin se istuu omaan mieleeni varsin hyvin. Sillä oivalsin, että sosiaalineuvoksen arvoa ei saa kouluja käymällä.
Viime aikoina olen löytänyt toisenkin syyn elvistellä asialla. Huomaan sen aiheuttavat kateutta ja vähän muitakin kielteistä ajatusta joidenkin korvien välissä. Se on pikkuseluisuutta ja se on oikein mukavaa.
Arvoja tai ei, ehkä arvokkainta olisi, jos voisin kantaa ylpeydellä sitä, että voisin kokea ja teoillani osoittaa olevani positiivisessa merkityksessä Ihminen. Kirjoitin sen tarkoituksella isolla alkukirjaimelle, sillä kristinuskon mukaan meidät kaikki on luotu Kaikkivaltiaan kuvaksi, yhdeksi Hänen miljardeista kasvoistaan.
Mutta vaikka Päivis ei olekaan enää Uusi toivo -lehden päätoimittaja ja vaikka ilman häntä koko lehti olisi lakkautettu, mediaa emme ole jättäneet. Vaan jos elonpäiviä riittää, ennemmin tai myöhemmin luomme uuden julkaisun. Mutta siihen tarvitaan näkemystä, joka kaikki ei ole itsestään itsellä. Tosin sellaisiakin ihmisiä on, jotka luulevat kaiken viisauden istuvan omassa päässä. Minäkin olen ollut sellainen. Kun olin alle viisitoistavuotias.
Nyt olen Juha Kankkusen naapurissa Laukaassa. Jyväskylän Talousseura, jonka jäsen olen, tarjoaa tänään Jyväskylän Klubillla oivan paikan syödä, tavata tuttuja, päivittää vuosien aikana solmittuja suhteita sekä ehkä jo kertaalleen opittua media-aiheeseen liittyvää.
Mediakenttä nimittäin todella mullistuu. Facebookissa on satoja miljoonia ihmisiä. Monella on omat kotisivut jne. Neloskanava kutistaa uutisiaan, kun ei pärjännyt YLE:n eikä MTV:n vastaavilla. Ja kuka on Hesaria lukenut, tunnustelkaa käsin ja ajatuksin sen kutistunutta olemusta.
Mediaseminaarin avaa Talosseuran puheenjohtaja, Elämän tähden ry:n jäsen Matti Lahtinen.
MEDIAKENTTÄ MULLISTUU, PELKKIÄ UHKIA VAI UUSIA MAHDOLLISUUKSIA?!
Jyväskylän Talousseura ry. järjestää median mullistuksen vaikutuksia käsittelevän lounasseminaarin torstaina 13.2.2014 klo 11.00 Jyväskylän Klubilla (Hannikaisenkatu 37).
Aiheesta saapuvat alustamaan media-alaa monipuolisesti tuntevattoimittaja-kirjailija, ex-poliitikko, fil.tohtori Lasse Lehtinen sekä Sanomalehtien liiton hallituksen pj, Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Seminaarin juontajana toimii Urpo ”Upi” Helkovaara Jyväskylän Talousseurasta.
Ohjelma
11.15 Lounas
12.10 Seminaarin avaus Talousseuran pj. Matti Lahtinen
12.15 Suomi ja sen mahdollisuudet Mediavaikuttaja, tri. Lasse Lehtinen
12.45 Maakuntalehti mediamurroksessa Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
13.15 Keskustelua ja kysymyksiä
13.45 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös Seminaarin pj. Upi Helkovaara
Terveisin
JYVÄSKYLÄN TALOUSSEURA RY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti