Tom Packalén ja asumisen oikeus itse valitsemassa kodissa

jormas: Sininauhasäätiöllä on monta tuetun asumisen yksikköä Helsingin seutukunnalla. Niissä pitää kotiaan monta sataa ihmistä. Yksi paljon porua aiheuttanut asuinyhteisö on Töölössä sijaitseva Ruusulankatu. Se ei ole edes suurin eivätkä asukkaatkaan siellä ole sen haasteellisempia kuin muissakaan Säätiön yksiköissä.

Meteliä, osin aiheellistakin siitä on kuitenkin riittänyt muillekin jaettavaksi. Mutta yhtään käyttökelpoista ehdotusta ei niiden joukossa ole ollut. Yksi porun pitäjistä on entinen poliisi Packalén, joka huseeraa nyt eduskunnassa kansan antamalla valtakirjalla. Tosin Packalén saattaa olla nykyinenkin poliisi, sillä luulen viran olevan häntä varten naftaliinissa odottamassa, jos vaikka siivet eivät kansanedustajaksi enää jatkossa kantaisikaan.

Vaan kyllä ne kantavat, mutta kyseenalaisin keinoin. Ehkä joitakin pitäisikin nimittää kansaneustajan sijaan osakansanedustajiksi. Packalén on nimittäin yksi niistä, jotka haluaisivat Ruusulankadun asukkaat jonnekin. Se jonnekin on jossakin, josta en selvää ole saanut saati tolkkua. Nyt sama mies möykkää pisteytystä asunnonhakijoilla ja asukkaillekin. Pisteiden myötä valikoituisi itse kullekin asuinalue ja Tomin mukaan ongelmat eivät siitä lisääntyisi. Jos ne kerran eivät lisäänny keskittämällä samalla tavalla heikoilla olevia ihmisiä, niin miksei mies tuo oppejaan Ruusulankadulle? Lupaan ilman valtakirjaa, että riitävän henklökunnan käyttöösi antaa yhteiskunta.

Kuvassa asukkaan itsensä mieleisekseen sisustama tukiasunto

Packalén on mielestäni menneisyytensä vanki tai halpahintainen äänten kalastelija. Tai molempia. Menneisyydessä hän oli kuitenkin poliisi. Poliisin tehtävä ei ole koskaan ollut ongelmien syntyjen ratkaisija, vaan akuutin tilanteen hoitaja. Sen poiiisi on aina hoitanut kybällä, jota osaamista olen saanut olla nauttimassa itsekin jonkun kerran.

Mutta mitä tämä päihdehuollossa tarkoittaa? Kun herra tai rouva X tai molemmat ovat luomassa päihdepäissään omaa asumisenkulttuuriaan ja sen sääntöjä tukiasuntoon tyystin toisella tavalla, kun asumaan tullessa on sovittu, niin välillä joudutaan kutsumaan poliisisedät ja nykyään -täditkin ratkomaan asumisen ongelmia.

Että kun vuokranantaja on antanut vuokralaisen käyttöön 100 000 euron omaisuuden huushollin muodossa, niin sitä ei saisi huume- viina- tai kaikkea sekaisin päissään tuhota alvariinsa remonttikuntoon. Ja kun puhe ei tehoa, tulee poliisi, joka vie pariskunnan vieraineen yöksi paikkaan, josta ei pääse ulos ilman valtakirjaa edes rautakangella. Suomeksi tai stadiksi siis häkkiin tai boseen. Ja kun aamu koittaa, jengi lähtee samoilla eväillä kohti tulevaisuutta.
Siinä ei tähän saakka ole Packalénin tai muidenkaan virkavallan edustajien mielipiteillä ollut suurta painoarvoa eikä ehkä osaamistakaan ongelman jälkihoidon kannalta. "Että ollaapas nyt ihmisiksi, ettei tarvitse taas tulla illalla hakemaan tänne."

Kun Packalénilla ei ole aiemminkaan ollut eväitä ratkaista kuinka akuutin ongelman taustat ja syyt ratkaistaisiin siten, että asuminen jatkossa onnistuisi, niin kuinka se viisaus olisi nyt löytynyt hänen päästään Arkadianmäellä? Niinkö, että ongelma on hoidettu, kun asutetaan heikoilla olevaa jengiä keskitetysti Vesalaan tai muualle Packalénin nollapistepaikoille?

Kuvassa toisen asukkaan kalustama tukiasunto

Joten hyvä Tom. Isäni tapasi sanoa minulle aamulla, kun könysin milloin mistäkin kotiin, että onkos tullut oltua lääpän jäljillä ja onko mennyt tauti suun kautta sisään. Ymmärsin oivallisesti tämän, mutta apua ei ollut isän eikä muidenkaan neuvoista eikä opeista. Minä en sano sinulle näin, mutta sanon, että vastuullisen ääntenkalastelijankin olisi suutarin tapaan hyvä pysyä lestissään. Ainakin silloin tällöin eikä uskoa siihen, että viisautta lisää, jos kansa antaa neljäksi vuodeksi kohtuullisen hyväpalkkaisen duunin. Tämän ymmärtämisestä seuraisi monenlaista parempaa meille kaikille. Minä en tee poliisin enkä kansanedustajan hommia eikä poliisi minun. Ja kansanedustaja ei kummankaan.

Joten itseni laitan samaan kastiin. Tiedän tasan tarkkaan, että maamme asiat eivät olisi tälläkään tolalla, jos eduskunnassa istuisi 200 Jorma Soinia. Ja näin luulisin käyvän 200 Packaléninkin kanssa. Joten ehkä on kansalle hyväksi, että ei ole yhtään kansanedustaja Jorma Soinia ja on vain yksi osakansanedustaja Tom Packalén.