Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 28. toukokuuta 2013

Eläkeläispirskeet

jormas: Tänään oli Sininauhakonsernin kevät- tai kesäpirskeet, jossa juhlittiin myös sitä, että palkkatyöni ylipäätään Sininauhassa on tällä erää ja ehkä koko tässä elämässä ohi. Oli mukavaa ja hämmestelin itsessäni sitä, että ei ollut lainkaan haikea mieli. Joko surin suruni viisi vuotta sitten osa-aikaselle eläkkeelle jäädessäni tai sitten on kadonnut jonnekin se kaikki, joka oli minulle kyseisessä työssä rakasta. Mukaan kutsuttujen joukossa oli kuitenkin tovereita reippaan kolmenkymmenen vuoden takaa ja heidän kohtaamisensa tuntui kovin mukavalta ja rakkaaltakin. Ehkä kirjoitan aiheesta jossain vaiheessa, kun pöly on laskeutunut ja mieli tasaantunut.¨

Ehkä kuitenkin sen verran, että jos toivoo itselleen armoa, pitäisi sitä osata myös antaa. Ja jos ei elämän varrella ole saanut mitään kirpeää ja ehkä hieman katkeraakin kohtaamista osakseen, niin keiden kanssa tai miten silloin opetellaan omakohtaista armahtamista?Voi olla, että tämä oivallus omakohtaisesti itselle, kantaa vielä jossakin juoksussa oivan ja hyvän sadon.

Matkalla juhlapaikalle piipahdimme myös Narinkkatorin kupeessa Kappelissa Eila-Marja Törmän ja vaimonin päiviksen kanssa. Se ei ainakaan huonontanut mahdollisuuksia pohtia ties monennenko kerran anteeksiantamisen lahjaa ja tarkoitusta. Kappeli sinänsä on yksinkertaisuudessaan kaunis ja vaikuttava rakennus, jonne mahtuu kerralla 60 ihmistä. Nyt siellä ei juuri muita ollut, joten se oli sopiva paikka pieneen hiljaiseen hetkeen itsensä kanssa.

1 kommentti:

Ramiiro kirjoitti...

Hyviä eläkepäiviä ja Jumalan siunausta. Tv. Rami.:)