Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Päivä lentokentällä

jormas: Jos meni päivä junassa istuen, niin seuraava päivä meni Singaporen lentokentällä. Se taitaa olla yksi maailman suurimmista, joten kyllä siellä päivän saa kulumaan eikä tule aika edes pitkäksi.

Kentällä oli matkustajille kolme terminaalia, joista  jokainen taitaa olla suurempi kuin koko Helsinki-Vantaan lentoasema. Ja kun Singaporen valtiossa on asukkaita  saman verran kuin Suomessa, niin onhan se jonkinlainen saavutus.
Tällainen oli Malesian junan ensimmäisestä
luokasta väylä ravintolavaunuun
Kolmen terminaalin väliä sukkuloivat kaksivaunuiset Skytrain-junat, jotka kulkevat niin sanotusti ilmassa sinne rakennettuja kiskoja myöten. Ja ilman ensimmäistäkään kuljettajaa, joten on vaikea käsittää miksi kuljettajaton metro tuntuu olevan Helsingille ylivoimaisen vaikea toteuttaa.

Kenttä oli selvästi tarkoitettu myös paikalliselle väestölle, joka tuli sinne perheineen sunnuntain viettoon, shoppailemaan, syömään ja aistimaan todellisen maailman metropolin sykettä.

Päivän päätteeksi viimein hyppäsimme vähän ennen puoltayötä lentokoneeseen, joka yön aikana toi meidät koto-Suomeen.
Reitti Singaporesta Suomeen lienee Finnairin pisin suora lento, joten olihan siinä istumista.

Kolmesta  joukkoliikennevälineestä, linja-auto, juna ja lentokone, on lentokone kaikkein ahtain ja epämukavin. Vaan eipä olisi, jos reissaisi ensimmäisessä luokassa. Se vaan on tällaisella matkalla 1000 euroa lisää hintaa, joten rahvaana rahvaan joukossa istumisesta saa 100 euroa tunti. En ole koskaan saanut missään sellaista tuntipalkkaa.

Jokilaaksosta olivat lumet lähteneet ja linnut tulleet ja kaikki oli muutenkin siellä ok. Päivä meni Selkissä käyntiin Merikonttikotien tiimoilta, vesien hakuun, pankkiasiointiin, kauppareissuihin, syömisiin, kirjastoihin, ruokakauppaan ja niin edelleen. Joten arki on tullut elämäämme. Sekin on oikein mukanaa ja Hannulle suurkiitos, kun noudit meidät kentältä.

Ei kommentteja: