Poronkusema ja Siim Liivik

jormas: Siim Liivik sanoi eilisen päivän Hesarissa jääkiekkomatsin jälkeen: "Tiukka ja hyvä ottelu on tulossa. Luulen, että böndellä Ilmalassa on halli täynnä. Varastamme sieltä kolme pinnaa ja tulemme takaisin Stadiin".

Liivik puhuu Stadista kuin stadilainen konsanaan. Paitsi, että stadilainen eikä edes hesalainen puhu koskaan Jokereista kuten Siim, joten siihen ilmeisesti tarvitaan maahan tai ylipäätään muualta muuttajan taustan lisäksi ripaus virolaisuutta. Nimittäin Jokerit on nimenomaan stadilainen seura ja ollut sitä jo silloin, kun jokainen nykyinen liigapelaaja on ollut korkeintaan pilkkeenä isovanhempien silmäkulmassa tai Elannon hyllyllä margariinipaketissa. Jokerien syntymäaika lienee 50-60 luvun Töölön Vesassa, joka taas on tainnut saada alkunsa viime vuosisadan alun Helsingissä.

Vaan onko se oikein, että joku sellainen puhuu Stadista kuin stadilainen konsanaan, joka ei ole koskaan ollut stadilainen ja josta ei koskaan stadilaista tule? Jos ei, niin voisiko joku sanoa sen hänelle? Ehkä viron kielellä, jotta menee jakeluun.

Mutta mitä sitten vaaditaan stadilaisuuteen? Ei paljon mitään. Pitää vain olla syntynyt Helsingissä ja sillä selvä. Oikeastaan ei ole paljasjalkaisia stadilaisia ja jotain muita, vaan on vain stadilaisia. Sitten on niitä landelta tai böndeltä Kivikylään muuttaneita Liivikinkin kaltaisia, jotka voisivat ehkä harkiten puolestani käyttää itsestään termiä hesalainen.

Ei siis ole etiketin mukaista mennä rinta rottingilla syntymäseudulle Suonenjoelle sanomaan entisille kavereille: ”Moi, mie oon nyt stadilainen.” Mutta landepaukut voivat ottaa ihan iisisti tämänkin kirjoituksen, eivätkä vetää hernettä turhaan klyyvariinsa, sillä Stadin slangikin on oikeastaan vain murre, kuten Savon ja monen muunkin seutukunnan murteet.

Stadin murre on saanut vaikutteita kotikielen lisäksi eniten kolmesta muusta kielestä. Ne ovat venäjä, ruotsi ja englanti. Alussa näistä kolmesta oli englannilla vähäisin vaikutus, mutta nykyisin saattaa olla toisin ja peränpitäjänä voipi olla ruotsi.

Myös viron kieli tuo nykyisin oman mausteensa ja sieltä onkin peräisin ainakin yksi oiva sana tai sen käyttö, sillä osa jengistä rapakon toisella puolella sanoo suomalaisia tai osaa meistä poroiksi. Näin voi esimerkiksi oikein hyvin  puolestani sanoa suomalaista turistia, joka ei hae Tallinnasta muuta kuin täältä sinne roudattua Lapin Kultaa takaisin Suomeen. Jos hän kokee tulleensa eteläisen naapurimaamme pääkaupungissa huijatuksi, voisi tallinnalainen huijari sanoa, että kusetin poroa.

Yllä oleva  ei kuitenkaan ole sama asia kuin toissapäivän blogissa kirjoittamani poronkusema, johon tietämättömille tässä täsmennys. Poronkusema on vanha, porolla liikuttaessa käytetty pituuden mittayksikkö. Poronkusema on se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä. Poro ei nimittäin pysty kusemaan juostessaan ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa sille halvaustilan. Eli poro ei voi niin sanotusti juosten kusta, joksi sanotaan joskus huonon rakennus- tai muu alan miehen tekelettä.  "On kuin juosten kustu."

Lapin porolle tulee vähän samanlainen olotila kuin Tallinnaan matkanneella, kaksijalkaisella porolla satamassa sen jälkeen, kun se tai hän on ollut sitä mieltä että tuliaisviinat on hyvä roudata Suomeen päässä ja vatsassa kassin sijaan. Maksimissaan poronkusema voi Lapin eläjällä olla jopa 7,5 kilometriä, mutta Tallinnassa käyvät porot eivät ehdi aina edes toilettiin saakka, vaikka niitä on sadan metrin välein. Nekään eivät siis voi kusta juosten, vaan kusevat housuihinsa ja milloin minnekin.