päivis: Joulu alkaa mistä kenelläkin. Monella varmaan ensimmäinen adventti on joulun odotuksen virallinen alkupäivä. Minulla se on ollut jo muutaman vuoden ajan Jouluradio, josta taisin jo kirjoitellakin. Tai niin olen kuvitellut. Tänään kuitenkin koin joulun olevan jo läsnä, kun pitkästä pitkästä aikaa näin kauriita tai peuroja. Ehkä ne olivat valkohäntäpeuroja.
Mielelläni pitäisi näkemiäni eläimiä kauriina, koska kauris kuulostaa kauniimmalta kuin peura. Mutta kauriit ovat Googlen mukaan aika pieniä ja nämä kaksi upeaa yksilöä näyttivät kooltaan suuremmilta.
Eläimet olivat pellolla ja menivät Soiniityntien yli. Lumessa näkyi valtavat loikat, joita ne olivat ottaneet. Ihmeellistä. Niin oli Niilonkin mielestä. Se sai lähes raivokohtauksen, kun ei päässyt eläinten perään. Flexinkin lukitus hajosi siinä rytäkässä.
Olen uskonut, että päiväsaikaan noita pieniä hirvieläimiä ei juuri näe. Jälkiähän uudella lumella näkee päivittäin. Mutta nyt voi toivoa, että kohtaamme niitä toistekin. Hirviä en ole nähnyt yli vuoteen. Sekin kohtaaminen oli todella mieleen jäävä. Hirvet ovat upeita elämiä. Harmi että ne saavat niin paljon pahaa aikaan liikenteen jalkoihin joutuessaan.
Mutta miten peurat tai kauriit oikein voisivat liittyä jouluun? Eivät ainakaan kesällä nähtyinä. Useinhan meille joulu tarjotaan ainakin mainoksissa hämyisinä pirtteinä tai maalaistalon tupina. Sekin taitaa olla peuran tavoin aika kaukana todellisuudesta. Eiköhän suurimmalla osalla ihmisistä joulu tapahdu kerros- tai rivitalokodissa, omakotitalossakin usein. Kaikista laitoksista puhumattakaan. Eikä peura tosiasiassa kovin kaukana joulusta ole. Porohan on tietääkseni kesytetty peura. Kukas se jouluna matkustaakaan lahjoineen Petteri-nimisen poron vetämässä pulkassa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti