Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 20. marraskuuta 2012

Vielä asutaan Matkakodissa

päivis: Vielä toinenkin talvi asutaan Matkakodissa. Jos suunnitelmiin ei olisi tullut asuntomessuille menoa, Merikonttikoti saattaisi olla jo valmis. Tai mistä sen tietää.

Thaimaan noin 50-neliöisen kerrostaloasunnon ja samankokoisen kattoterassin jälkeen elämän pitää taas asettua Matkakodin noin 18 neliöön. Askeettisuutta lisää vielä päätös olla laittamatta matkailuauton säiliöihin vettä. Vettä ei myöskään loroteta lavuaareihin. Lotraamisen pitää siis tapahtua joko sosiaalikontissa tai ulkosalla. Pari kertaa olen ennättänyt pestä tomaatteja niin, että olen laittanut tomaattipussiin vettä ja hölskyttänyt pussia pihalla. Kaipa puhdistuvat niinkin. Ja säästyy kallista sähköä, koska säiliötiloja ei tarvitse lämmittää irtopattereilla, kuten teimme viime talvena.

Eniten kuitenkin kaipaan tällä hetkellä valoja viereiselle kuntopolulle. Näkyisi illalla ikkunasta muutakin kuin pimeää. Sitä paitsi Niilo tulee meille torstaina ja olisi mukava entiseen tapaan kiertää joka päivä sen kanssa kuntopolun tuttu lenkki. Päivä vain on niin lyhyt, että varmasti ennättää tulla jo pimeä, ennen kuin itse joutaa päivän töiltä kävelylle. Jostain syystä Tuusulan kunta ei ole saanut valoja palamaan, vaikka kuntopolun käyttäjiä varmasti olisi iltaisin enemmänkin.

Nyt vähän naurattaa lenkkeilymme, jota ennen pidin ihan hyvänä suorituksena, kun lenkin heitti päivittäin kertaalleen. Kuntopolku on suunnilleen viidesosan mittainen siitä, mitä Jomtienilla joka päivä kävelimme. Siellä sentään oli lämpöäkin niin paljon, ettei siihen täällä edes kuumimmilla kesähelteillä päästä.

Vaikka on kylmää, märkää ja pimeää, yhden ilonaiheen voin kuitenkin mainita. Pitkään remontissa ollut lentokentän kiitorata on poissa ollessamme valmistunut ja otettu taas käyttöön. Se tarkoittaa, että koneet taas aika ajoin laskeutuvat tuosta ohitsemme. Meitähän laskeutuvat koneet eivät ole koskaan häirinneet.

Ei kommentteja: