Toki tiedän, että tuhat on vielä pieni määrä, sillä on paljon sellaisia blogeja, joissa lukijakerrat eivät ole kertaakaan alle kymmenentuhatta kertaa kuussa. Mutta tuhat on tuhat, sata on sata ja yksi on yksi.
Nyt on tiedotusvälineissä keskustelta aika aktiivisesti siitä, että valitsemamme päättäjät Arkadianmäellä eivät tunnu pääsevän yksimielisyyteen siitä pitäisikö alkoholimainontaa rajoittaa ja jos pitäisi, niin miten.
Täytyy sanoa, että kyllä minä olen joskus ja joissakin asioissa säälittävän hyväuskoinen höynäytettävä. Olin nimnittäin uskonut, kun minulle on sanottu, että alkoholia pitää valtio myydä tarkoin säädellysti varsinkin siksi, että muuten salakuljetus ja muu ulkomailta roudatun viinan tuonti kasvaa.
Nyt kun luin päättäjien ja ties minkä Panimolliittojen ynnä muiden perusteluita, miksi mainonta pitäisi sallia, koin kyllä tulleeni pahemman kerran höynäytetyksi, sillä valtiovalta venkuloi siinä mukana.
Oma maalais- tai muukaan järkeni ei mitenkään voi ymmärtää, että jos eduskunnan todellinen ja aito tarkoitus on alkoholinkulutuksen vähentäminen, niin miksi sallia minkäänlaista mainontaa? Ei kai salakuljetus siitä lisäänny, jos lehdessä, bussien kyljissä ja vähän siellä sun täällä ei ole alkoholimainoksia lainkaan?Ja jatkoa seurasi. Myös urheiluseurat näyttivät parahtaneen, että jos ei viinaa mainosteta eikä myydä urheilutapahtumissa, menee urheiluseurojen talous kuralle. Viina ja urheilu se se vasta hyvä alusta on kasvaa lapsesta aikuiseksi.
Linjakasta tässä valtakunnassa on ollut suhtautumisemme tupakkaan, joka onkin joutunut sangen ahtaalle. Mielestäni se on kaikken etu, sillä lienee aika harvassa tapaukset, jossa tupakoinnista olisi seurannut jotain oikeasti hyvää.
Näin on kyllä mielestäni alkoholinkin laita, vaikka minullakin on omat hauskani ollut sen kanssa. Mutta vaikka kuinka pengon omaani ja vähän muidenkin menneisyyttä, ei alkoholista ole kyllä minulle eikä tiedossani ole muitakaan, joille olisi sen käytöstä seurannut mitään aitoa hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti