Soinin päivä

jormas: Isälläni oli hieman erikoisemmat etunimet, Veino ja Ihanto. Joiden johdosta hän ei voinut viettää nimipäiviä, ainakaan omiaan lainkaan, sillä kyseiset nimet eivät allakassa tai almanakassa ole. Enkä tiedä ovatko koskaan olleetkaan ja miksi hän on juuri kyseiset nimet saanut. Tosin sitä en tiedä itsenikään kohdalla. Tosin yksi nimistäni on Veino, jonka oletan saaneeni ikään kuin perintönä. Enpä tiedä sitäkään miksi kutsumanimen lisäksi on etunimiä useilla useampikin. Ennen oli niinkin, että joko saattoi olla Raimo Kyllikin poika Soini ja niin edelleen.

Kun isäni oli syntynyt lisäksi joulupäivänä, väitti hän meille kakaroille varsinkin jouluna, että hän ei saa koskaan syntymäpäivälahjojakaan, koska kaikki hänen saamansa paketit olivat joululahjoja. Lapsen mielen saa välillä tahtomattaankin huonoksi tai allepäin, sillä minusta tuntui niin kovin väärältä, kun isällä ei ollut nimi- eikä syntymäpäivälahjoja. Jouluna erityisesti "lahjaton isä" tuntui kurjalta omia nyssyköitä avatessa.
Nimien suhteen hänellä kuten minullakin outous jatkui, sillä sukunimi oli ja on Soini. Joka löytyy myös kalenterista etunimenä, joten itse juhlin tai ainakin muistan myös Soininpäivänä itseäni ja joskus muitakin Soineja. Heidän joukossaan PerusTimo sellainen, jota oletattavasti on myös Hesarin oiva piirtäjä Karlsson muistanut vieressä olevassa pilakuvassa. Niin tai näin, itseäni en siitä tunnista.

Ihmiset muistavat nimi- ja syntymäpäivänsä, mutta harve edes tietää omansa tai edes lastensa kastepäivän. Sen myös kohtalaisen autuaasti on unohtanut seurakuntamme, vaikka se on suurimmalle osalle Suomen kansasta elämämme ainoa ja ainutlaatuinen päivä, jolloin olemme saaneet nimenomaan nimen, jolla meidän yhteinen Isämme ynnä Poika meidät tunnistaa ja kai silloin tällöin kutsuukin.
Itse olen ollut elämäni varrella aika monelle tenavalle kummi, joka sekin on tärkeä tehtävä, jolle suurin osa meistä viittaa kintaalla. Ei kuitenkaan ehkä pitäisi ja itse olen kummilapsiani, esimerkiksi kastepäivänä yrittänyt tavalla jos toisella muistaa. Joskun olen käynyt, joskus lähettänyt lahjan tai muuten vaan ilmoitellut olostani ja kysellyt kuulumisia. Ehkä eniten kyseisenä päivänä olen heitä vienyt rukouksin tai huokauksin Taivaan Isälle.