Kanin harharetket

Kanin on helppo lähteä harharetkille, kun ruokaa
pukkaa kaikkialla maasta niin että kohina käy.

päivis: Kani palasi viikon harharetkeltään kadotakseen muutaman päivän kuluttua uudelleen. Kani oli teillä tietymättömillä lauantain ja sunnuntain. Eilen illalla olin Niilon kanssa iltakävelyllä, kun huomasin tumman eläimen lähellä postilaatikkoamme Myllykyläntien ja Soiniityntien risteyksessä. Eläin liikkui kuten kani. Menimme paikalle, josta se oli hypännyt pusikkoon. Niilo sai heti tutun vainun ja oli täpinöissään. Samalla huomasin kanin, joka istui asfalttitien reunassa. Huusin sille "kani, kani". Silloin se pinkaisi tien poikki ja paineli kohti Kiilinmäkeä.

Tuntui hyvältä, että kani oli tallessa, vaikka siunailin mielessäni, miten se mahtaisi osata takaisin Jokilaaksoon jäämättä auton alle. Paluu vaatisi myös tarkkuutta, sillä meille pääsee vain siltaa käyttämällä. Huoleni oli turha. Tänään aamulla kani kökötti pihalla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Oletettavasti se ei löytänyt Kiilinmäestä eikä muualtakaan itselleen morsianta, jonka hakuun se ehkä oli lähtenyt.

Olen vähän tuumannut, että olenkohan lapsellinen, kun kirjoittelen kanista ja elän mielessäni sen elämää ja käänteitä. Vaan tänään sain eräänlaisen synninpäästön tai vertaistuen merkin luettuani Keski-Uusimaan pikku-uutisen: Bandidos-moottoripyöräkerholaiset ne vasta lapsellisia ovatkin. Uutisen mukaan ohi ajaneesta autosta oli huudeltu näille liivimiehille ja erityisen pahalta kerholaisista oli tuntunut keskisormen näyttäminen. Silloinpa täytyi liivimiehen logiikalla ampaista joukolla perään ja yhden kiivettyä konepellille ja rikottua potkaisemalla auton tuulilasi, kohtaaminen viimeisteltiin antamalla sormen herisyttäjille perinteisesti turpiin. Siitäpäs saivat.

Noustuani tai laskeuduttuani Bandidos-kerholaisten mielenlaadun tasolle, Jorma palautti minut niin sanotusti normaalikorkeuteen kertomalla, että Thaimaassa miehelle ei voi juuri hävyttömämmin viestitellä kuin näyttämällä keskaria. Voi pyhä sylvi. Niinpä tietysti. Bandidoksethan ovat tietysti sivistysväkeä ja ovat kaiken muun Kultaisen käytöksen kirjasta opitun lisäksi omaksuneet thaimaalaisen kulttuuriperinteen, jota he nyt hyvin omintakeisesti vaalivat täällä pohjolassa.

Olin niin kuumissani tästä havainnosta, että oikein oli käytävä uimassa eli piti heittää talviturkki pois. Jorma seurasi esimerkkiä. Hauskaa vappua!