Talvikoti

jormas. Niin vaan huitastiin 12 kilometrin korkeusessa vastatuuleen reippaan kymmnen tunnin taival Pattayan lämmöstä koto-Suomeen ja lumen keskellä. Aamusta heti kentältä suoraan lumitöihin ja uskokaa tai älkää, oli oikein mukavaa. Kanikonttorin henkilökunnan keskuudessa on taas kato käynyt, kuten viime reissullammekin. Nyt ei jäljellä ole enää kuin yksi pupu, jolla arvatenkin on hieman orpo olo. Pikkulampi on mennyt jäähän ja siinä on oikein jäniksenkin jälkiä, joten samaan heimoon kuuluvia vierailíjoita on ainakin ollut pihapiirissä.

Tässä Talvikodissa ja tässä maisemassa Tuusulan
Jokilaaksossa vietämme asumme ja vietämme
paljon aikaa, kun olemme Suomessa

Finnair oli jo yhdessä vaiheessa menettänyt lähes kaikki pluspisteensä, mutta tällä reissulla niitä tuli pikkuisen takaisin. Kun on tullut jokunen lento lennettyä muidenkin firmojen koneella, niin aina, kun on lähdetty kyseisen lentoyhtiön kotimaasta tai lennetty sinne, on kuulutukset olleet ensimmäisenä lentoyhtiön ko.timaan kielellä. Paitsi Finnairilla. Siellä kuulutetaan useimmiten ensin englanniksi ja Thaimaan lennoilla muut kielet, suomi, ruotsi ja thai tulevat milloin missäkin järjestyksessä. Jos siis ylipäätään tulevat. Vaan tänään oli tämän suhteen toinen lentoemännistä linjassa ja aloitti aina suomella. Ja toinen ei. Meistä ei kuitenkaan tule yhtään kansainvälisempiä sillä tavalla, vaan sopiva annos isänmaanrakkautta ja kansallistuntoa on aina paikallaan, sillä Suomessa on edelleen paljon hyvää. Vaikka meille ei Thaimaan helteitä olekaan, on meillä kesässä yksi, jota ei Thaimaassa voi kokea, vaikka on lämmintä. Se on aamukaste ja kesän tuoksut.