Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 17. joulukuuta 2011

Joulutarina 16. päivä

päivis: Jos ei ollut Jokilaaksossa lunta, ei sitä ole Thaimaassakaan. Ei ainakaan Pattayalla. Ollaan siis todellisen ensimmäisen joulun maisemissa, vaikka siinä mielessä aivan väärällä pallonpuoliskolla olemmekin. Lumettomuus ei kuitenkaan haittaa, sillä ihminenhän sopeutuu muutokseen helposti. Ainakin silloin, jos lähtee kylmästä ja märästä lämpimään ja auringonpaisteeseen.
Joulua odotetaan Thaimaassakin, vaikka väestöstä 95 prosenttia on buddhalaisia. Joulu onkin täällä käytännössä turisteja varten. Joulukuusia on koristeltu kauppakeskuksiin ja myös kotikadullamme vastapäisen talon kattoterassilla on värivaloja vilkutteleva kuusipuu. Tai niin luulimme, kun sitä pimeässä katselimme. Päivän valjettua huomasimme, että katolla onkin pieni Buddhan temppeli, joka on koristeltu ikään kuin kuusen muotoon, tahattomasti luultavasti.
Jos jotain nyt tässä pitää sanoa kaipaavansa, niin se on Jouluradio. Sen tauotonta musiikkia pystyisi varmasti kuuntelemaan netinkin välityksellä, mutta internetyhteys on nyt toistaiseksi ollut poikki. Kyseistä yhteyttä odotellessa tämänpäiväinen joulutarinakin syntyy wordiin ennen kuin päätyy blogiin.
Joulutarinani eivät usein ole olleet oikein otsikon mukaisia, mutta tämä olkoon pieni joulutarina, joka kertoo pyyteettömästä avun antamisesta:

Tämänpäiväisen joulutarinan päähenkilö on amerikkalainen,
jolla on missio.

Pattayan rannoilla on paljon roskia ja kulkukoiria. Julkinen jätehuolto toimii kyllä, mutta vika onkin ehkä pääosin ihmisissä, jotka eivät laita roskiaan sinne minne ne kuuluvat. Puissa olemme usein nähneet pieniä julisteita, joissa kehotetaan olemaan roskaamatta rantoja. Erityishuomio niissä on kiinnitetty tupakan tumppeihin, joita pikkulapset saattavat laittaa suuhunsa. Tumpit ovat myrkyllisiä. Helposti ne joutuvat myös luonnon kiertokulkuun ikävin seurauksin.
Tänään tapasimme miehen, joka on noiden julisteiden takana. Hän on amerikkalainen, joka on ottanut elämäntehtäväkseen Pattayan rantojen siivoamisen ja kulkukoirien ruokkimisen. Mies liikkuu pienen pienellä lava-autolla, jonka kylkiin hän teipannut tutuksi tulleita julisteita. Mies keskustelee mielellään missiostaan ja oli silminnähden hyvillään avokätisestä lahjoituksesta, jonka jormas hänelle antoi kulkukoirien ruokkimista varten. Rahaa mies ei pyydä toimintaansa.

Ei kommentteja: