Tekemisen helppous

päivis: Olen oppinut ajattelemaan koiran kanssa kuntopolkua kiertäessäni. Muualla kävellessä ajatteleminen on vaikeampaa, koska ympärillä on niin paljon virikkeellistä katsottavaa. Vajaan kahden kilometrin pituisen kuntopolun joka puu ja pensas on käynyt jo niin tutuiksi, ettei niihin tarvitse juurikaan syventyä. Äsken kiersin lenkin ja ajattelin.

Mietin valokuvaamisen muuttumista. Kun muinoin valokuvaus alkoi yleistyä, ihmiset kävivät valokuvaajalla otattamassa itsestään pönäköitä kuvia, joista tehtiin toisille käyntikortin tapaan jaettavia visiittikortteja tai suunnilleen postikortin kokoisia kabinettikortteja. Valokuvaajan studioon mentiin joko yksin tai porukalla. Joskus kaupunkilaisten kotieläimetkin saattoivat päästä mukaan valokuvaan.

Omat kamerat yleistyivät vasta joskus sotien jälkeen. Tosin helppo tapa kuvata oli keksitty jo sitä ennen: neulansilmäkamera. Olen itsekin rakentanut sellaisen kenkälaatikosta. Kuvaaminen oli mukavaa. Valittu kohde tallentui kameran sisällä olevalle filmille vasta useiden minuuttien jälkeen. Siksi neulansilmäkameroilla ei kovin paljon ole otettu henkilökuvia. Tai jos on, aina kuvattavien joukossa on ollut joku, joka ei ole malttanut pysyä riittävän kauan paikoillaan. Siksi neulansilmäkameroiden ryhmäkuvissa on aina joukossa jokunen haamu. Pitkiä valotusajat olivat tietysti muinoin tavallisemmillakin kameroilla.

Ostin ensimmäisen kamerani -70-luvulla ja myöhemmin samalla vuosikymmenellä järjestelmäkameran. Kuvia ei vielä silloinkaan räpsitty, sillä jokainen otos tallentui filmille ja kukapa olisi halunnut maksaa valokuvausliikkeelle huonoista kuvista. Silloin maltoin vielä käyttää oikeasti järjestelmää ja valotuksen valitsin tilanteen mukaan.

Digikuvaus on tehnyt valokuvaamisesta ehkä turhankin helppoa. Toisaalta kuvien ottamiseen ei liity samanlaista painetta saada joka kerta onnistunut otos. Tällöin joskus voi melkein vahingossakin saada hyviä kuvia. Fotosoppaamista (näinköhän se kirjoitetaan?) en sen sijaan ymmärrä ollenkaan. Minusta se ei enää ole valokuvaamista.



Kuvaamisen lisäksi on helppo lähettää kuva samantien
eteenpäin. Melkein kaikissa puhelimissa on jo kamera.



Kun kamerat tulivat matkapuhelimiin, valokuvaus tuli entistä helpommaksi ja ehkä voi sanoa, että se myös yleistyi. Melkein kaikilla on nykyään "kamera" mukanaan.

Itse käytin tänään puhelimen kameraa "neuvotellessani henkilökohtaisen pukeutumisneuvojani kanssa". Lähetin kuvia tulevan juhlatilaisuuden vaatetuksestani ja neuvoja arvioi, minkälainen käsilaukku sopii asuuni. Hiemanpa on maailma muuttunut valokuvaamisen ja muunkin tekemisen suhteen.