Minulle osoitetut julkisen notaarit ovat jostain syvältä...

Parisen vuotta sitten asioin julkisen notaarin luona Digi- ja väestötietoviraston Hyvinkään toimipisteessä, jonka valtiomme on jossain vaiheessa sen jälkeen kuopannut. Joka tapauksessa hain silloinkin Thaimaan viisumihakemusliitteisiin vahvistuksia. Allekirjoitetun ja leimalla varustetun matkavakuutustodistuksen olin tilannut pääkallopaikalta Helsingistä LähiTapiolan Keravan konttoriin. Siellä virkailija tulosti sen minulle ja hipsin Hyvinkäälle luullen kaiken olevan kunnossa.

Vaan eipä ollutkaan, vaan valtansa huipulla ollut notaari sanoi, että todistushan on printattu kopio ja hän vahvistaa vaan alkuperäisiä liitteitä. Mielessäni noiduin hänet alimpaan, mutten kerro minne. Minut pelasti mukana adjutanttina ollut osaomistuskoira, johon virkailija ihastui: "Voi kun ihana koira! Voinko silittää sitä? Niilo otti silitykset ja rapsutukset vastaan herrasmiehen tavoin tuijottaen valtion virkanaista nappisilmillään. Tähän hän jatkoi: "Aivan koirasi vuoksi teen poikkeuksen, ettei sen tarvitse tulla auton kyydissä toista kertaa Hyvinkäälle."

Hyvinkään kokemuksen jälkeen ajattelin, että oli asiakaspalvelijan suhteen huono ja hyvä tuuri samalla kertaa. Mutta nyt ajattelen, että pilkun sanonko mikä taitaa olla heillä ammattitauti. Sillä eilen Helsingissä ei ollut Niiloa auttamassa, sillä se matkasi viime talvena Taivasten valtakuntaan. Eikä auttanut mikään muukaan, kun notaari sanoi, että neljän nipusta puuttuu yhdestä leiman ja allekirjoituksen alta nimen selvennys, joten hän ei vahvista sitä. Eikä heltynyt, vaikka sanoin niinkin, että jos käännät selkäsi tai käyt huoneesta ulkona, niin laitan liitteeseen tutun vakuutusasianaisen nimen alle nimenselvennyksen.

Oli mentävä vielä eilen junalla, bussilla ja henkilöautolla Järvenpäähän hakemaan paperiin noin kymmenen kappaletta keppikirjaimia, jotka olisi voinut raapustaa kuka tahansa. Sen verran verkkaisesti kulki joukkoliikennekin keskellä arkipäivää Helsingistä Myllykylään, että viimeiseen vaihtoon ei riittänyt  Helsingissä ostettu HSL:n lippu, vaan oli hankittava C ja D vyöhykkeille Vantaan pysäkillä uusi. Vaikka kaikki piti olla sen jälkeen selvää, ei kaikki mennyt tänäänkään kuin Strömsössä. Mutta nyt on tämän päivän henkiset eväät syöty, joten aiheesta ehkä huomenna lisää...