Matkalla sinne tänne tai pallon laidalta toiselle

Kun Laura Rautavuori ja Peyman Almar muutama vuosi sitten tapasivat, kävi pian selväksi, että he jakavat yhteisen intohimon luontoon ja seikkailuun. Vastavalmistunut Rautavuori oli vapauden kaipuussaan rempannut retkipakun, asunut siinä ja käynyt lomillaan kiipeilymatkoilla. Jotakin tuntui kuitenkin edelleen puuttuvan. Almarin elämäntapa, jossa kuljettiin seikkailusta toiseen, tuntui kiinnostavalta. Pian he asuivat samana katon alla, Rautavuoren retkipakussa, ja alkoivat haaveilla yhteisistä matkoista, joilla voisi haastaa itseään. Kaksikko lähti hiihtäen Pohjois-Norjasta määränpäänään Etelä-Afrikka. Lajeja matkalle mahtui alussa viisi: hiihto, juoksu, uinti, pyöräily ja purjehdus. Nyt on mukaan tarttunut kuudeskin, sillä he joutuivat lentämään polkupyörineen ja varusteineen Afrikan toiselta laidalta sen toiselle laidalle.

Sosiaalisessa mediassa voi seurata myös Henkan maailmaa. joka keskittyy vahvasti lentämiseen, ilmailuun ja maailman eri kolkkiin matkustamiseen. Videoiden ja matkojen ytimessä ovat itse lennot, lentoyhtiöt, lentokonemallit ja lentokentät. Henkkakin myi kaiken omaisuutensa ja testaa säännöllisesti kaikkea mahdollista pitkän matkan business-luokista erikoisiin paikallisiin lentoyhtiöihin ja potkurikoneisiin eri puolilla maailmaa. Pelkkien perinteisten lomalennojen sijaan matkat voivat suuntautua poikkeuksellisiin tai vähemmän tunnettuihin kohteisiin, joissa lentokokemus itsessään on jo seikkailu. Sisällössä käydään läpi lentoyhtiöiden palveluita, ruokia, penkkejä ja yleistä laatua kriittisen, mutta hyväntuulisen linjan kautta – oli kyseessä sitten iso kansainvälinen jätti tai pienempi alueellinen operaattori. Katsojat pääsevät mukaan reissujen tunnelmaan melkein reaaliajassa.

Näiden kolmen kulkijan vertailussa en ole matkustamissa edes mainitsemisen arvoinen. Vaikka olen kulkenut esimerkiksi matkailuautolla pisimmillään Suomesta Turkin vuorten yli Alanyaan tai teltan kanssa pitkin Eurooppaa kuukausitolkulla. 20 vuoden aikana olen lentänyt Thaimaahan monta kymmentä kertaa. Viimeisten vuosien aikana kauas turistikohteista, etupäässä Phatthalungiin. Sinne olen lähdössä puoleksi vuodeksi taas ensi kuussa, jos myöntävät vuoden viisumin.

Tällä kertaa lennän Dohan kautta yhdellä pompulla eli välilaskulla, joten matka kotoa Jokilaaksosta Bangokin keskustaan kestää odotustunteineen liki vuorokauden. Silloin en kuitenkaan ole ajallisesti edes puolessa välissä ja edessä on vielä muun muassa noin 14 tunnin junamatka, joka makuupaikalla onkin koko matkan mieluisin osuus. Odotan kyllä Dohan välilaskuakin, sillä se katkaisee puolesta välistä sopivasti puolen vuorokauden lentoajan. Kaikkiaan menomatka aikaeroineen Morakotin luokse kestää noin 2 vuorokautta.