Suomi liittyi EU:hun 1995 ja 720 mepin joukossa on tällä hetkellä 15 suomalaista. Kokoomus (EPP) Mika Aaltola, Aura Salla, Pekka Toveri ja Sirpa Pietikäinen. Vasemmistoliitto (GUE/NGL – The Left) Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo. SDP (S&D) Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma. Keskusta (Renew Europe) Elsi Katainen ja Katri Kulmuni. Vihreät (Greens/EFA Ville Niinistö ja Maria Ohisalo. Perussuomalaiset (ECR) Sebastian Tynkkynen. RKP (Renew Europe) Anna-Maja Henriksson.
Aikoinaan kunnallispolitiikassa parhaimmillaan Vihreä ryhmäni oli noin 10 % valtuustosta ja valtamme päätöksenteossa mitätön. EU:ssa 15 mepin osuus 720:stä on murto-osa siitä. Eikä meillä ole Euroopan areenoilla kunnolla edes statistin roolia. Olimme vuosisatoja osa Ruotsia. Joka taisi myydä tai vaihtaa meidät johonkin ja päädyimme Venäjän Suomen Suuriruhtinaskunnaksi. Sitäkin olimme aikamme, kunnes itäisen naapurimaamme lippalakkipäinen päällikkö antoi itsenäisyyden.
Nykyisin olemme EU:ssa silti nettomaksajia. Viime vuonna summa oli 55 €/asukas. Kun maksan tällä hetkellä veroja 8 213,64 euroa vuodessa, on yhteiseen pottiin ulkomaille jäävä raha loppujen lopuksi aika vähän siitä herkusta, että muiden maiden kansalaiset päättävät vuosi vuodelta enemmän minunkin asioista, pian kai saunanlämmityksineen. Ehkä sama pätee isossa ikkunassa ja pienessä saunanikkunassanikin. Että jos ei pärjää itsensä kanssa, ei pärjää muidenkaan joukossa kuin adoptointia odottavana huutolaisena. Huutolaisuus oli Suomessa ja Ruotsissakin 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Lasten lisäksi saatettiin myydä myös vanhuksia, sairaita tai kehitysvammaisia.
Mutta nyt me tahdomme olla osa Euroopan unionia, vaikka se nakertaakin itsenäisyyttämme. Juuri äsken julkaistu Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn yhteinen kysely osoittaa, että suhtautumisemme on muuttunut ja unionilta odotetaan kykyä suojata jäsenmaitaan, vähentää haitallisia riippuvuuksia ja toimia maailmanpolitiikan myllerryksessä.
Haluamme nähdä EU:n yhä vahvemmin eurooppalaisten yhteisenä toimijana, jonka tehtävänä on turvata vakautta ja turvallisuutta. Kansalaiset antavat tuen kunnianhimoisillekin päätöksille, jos ne vahvistavat Euroopan toimintakykyä. Kyselyn perusteella suomalaiset eivät suhtaudu EU:hun vain taloudellisena yhteistyönä tai sääntelykoneistona. Vaan odotamme nyt ennen kaikkea kykyä vahvistaa Euroopan turvallisuutta, turvata kriittisiä resursseja ja vähentää riippuvuuksia epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Omavaraisuuden lisäämistäkin haluamme, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Tuemme kyselyn perusteella vankasti EU:n strategista autonomiaa, riippuvuuksien vähentämistä ja kriittisten resurssien suojaamista. Selvä enemmistö vastaajista kannattaa omavaraisuuden vahvistamista kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa. Esimerkkejä teknologioista ovat puolijohteet ja tekoäly. Myös ruokaturvaan ja energiantuotantoon panostaminen nähdään tärkeänä.
Riippuvuuksien vähentäminen ei kohdistu kyselyssä vain Kiinaan tai muihin autoritaarisiin hallintoihin, vaan myös Yhdysvaltoihin. 77 prosenttia vastaajista katsoo, että Euroopan on vähennettävä riippuvuuttaan Yhdysvalloista, vaikka maa nähdään edelleen tärkeänä turvallisuuskumppanina. Poikkeuksellisen laaja tuki on myös amerikkalaisten ja kiinalaisten jättiyritysten vallan rajoittamiselle. Ehkä en tulevaisuudessa voikaan enää ostaa postimyynnistä suoraan kiinalaista saippuaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti