6. luukku – Itsenäisyyspäivä

Päivän tärkeyden vuoksi itsenäisyyspäivä ansaitsee sijansa myös joulukalenterissani. Se on myös virallinen liputuspäivä, joka päättyy muista talven liputuksista poikkeavasti vasta kello 20. Samalla se on Suomen kansallispäivä. Juhlapäivä on arvokas ja vakavamielinen, johon liittyy sodassa kaatuneiden muisteleminen. Päivässä on monia muitakin jokavuotisia perinteitä. Kuten jo ensimmäisen presidentin ajoista vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, paraateja, soihtukulkueita ja haudoilla käyntejä sekä uudempana perinteenä Tuntemattoman sotilaan televisioesitys. Myös kouluni jokaisessa ikkunassa paloi illalla kynttilät. 

Itsenäisyytemme alkuaikoina osa kansasta piti vasta sisällissodan päätyymistä itsenäisyyspäivänä. Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset.  Syntymäpäiväni 16. toukokuuta onkin tavallaan ensimmäinen vapaan Suomen päivä. Wikipediassa on Suomen sisällissodasta hyvä ja monipuolinen kirjoitus. 

Veljeni itsenäysyyspäivän aattoyönä 2025 lähettämä
kuva vanhempieni ja siskoni haudalta

Joulukuun kuudetta päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919. Suomen suuriruhtinaskunta itsenäistyi Venäjästä omaksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917. Bolševikit olivat kaapanneet Venäjällä vallan lokakuun vallankumouksessa 7.–8. marraskuuta 1917, ja joulukuun 4. päivänä 1917 P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen joulukuun 6. päivänä äänin 100–88. Kuten äänestysluvuista voi päätellä oli kansa jakautunut kahtia. Voimme vain kuvitella millainen Suomi olisi tänään, jos isänmaani olisi jäänyt punaiseksi tai peräti suuriruhtinaskunnaksi. 

Itsenäisyyden alkuvaiheessa myös itsenäisyyspäivästä oltiin erimielisiä. Oikeisto ajatteli, että Suomi irrottautui Venäjästä kokonaan vasta sisällissodan päätyttyä, ja halusi juhlia itsenäisyyttä valkoisen armeijan voitonparaatin päivänä 16. toukokuuta. Siis syntymäpäivänäni. Vasemmisto puolestaan ajoi itsenäisyyspäiväksi marraskuun 15. päivää, koska kansanvaltaa edustanut Suomen eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi 15. marraskuuta 1917. Kun itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä oli kulunut vuosi 6. joulukuuta 1918, akateemiset piirit juhlistivat vuosipäivää.

Valtioneuvosto päätti 20.11.1919, että Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta ja määräsi sen vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä tai siitä on maksettava korotettua palkkaa, kuten sunnuntaityöstä, jos ei ole mahdollista antaa vapaapäivää.