Eilen olin Järvenpäässä Hoitola Onnettaressa, jossa oikein miellyttävä sairaanhoitaja putsasi korviani, jotta Kuuloverkko pääsee syyskuu alussa tutkimaan ja mittaamaan minkälaiset kuulolaitteet palvelisivat minua parhaiten. Tai edes niin, että oppisin käyttämään niitä, sillä tähänastiset yritykset ovat karahtaneet kiville. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, on kuitenkin ennen sitä tehty toiseen silmääni kaihileikkaus Tammisairaalassa.
Vaikka etupäässä kirjoitankin blogejani ajankuluksi ja omaksi iloksi, onhan se mukavaa, jos joku niitä lukee tai edes silmäilee. Viime kuussa niin tehtiin yhteensä noin 25 000 kertaa.
Mutta ihmisiä kiinnostavat eri asiat. Sitä pohdin, kun alan ammattilaiset Gekkonen ja Seitsemän päivää -lehti lukijoiden toivossa kertoivat entisen taitoluistelijan juoneen olutta. Juomisista olen itsekin puhunut monesti, mutten viime aikoina. Vaan kirjoittanut vaivoistani. Niistä ei ole montaa palautetta irronnut uskollisen Janne Siilin lisäksi. Sinänsä ymmärrettävää, ettei heitä keitä elämäni jälkien remontit kiinnostaisi juurikaan ole. Ehkä olen myös sen verran outo etiäinen, ettei aiheesta irtoa edes vahingoniloa.Tosin heitäkin on, sillä mieleeni muistuu muutaman vuoden takainen tarinointi, kun kirjoitin syntymättömästä Little Jorma Goza Soinista Filippiinien Olongapossa. Jonka isäksi luulin tulevani ja sitten olevani, mutten loppujen lopuksi ollutkaan. Se pudotti minut yhteen elämäni syvimmistä syövereistä. Jollekin toisten pahoinvoinnista elävälle mieslukijalle palautteen perusteella kipeä kokemukseni tuotti orgasmiin verrattavan mielihyvän. Alhosta minut nosti ylös punainen liehutukka uimalla nakuna kanssani juhannusyössä Tuusulanjoessa toivoen suukon sijaan kunnon suudelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti