Äitienpäiväyönä kävin yön pimeydessä metsäwc:ssä ja kaikki oli havaintokykyjeni puitteissa kunnossa. Vaan toisin oli aamuhämärissä, kun silmiini lasin taakse ilmestyi haalaripukuinen keltaisine kypärineen ja punainen paloauto palomiehineen. Kylän virkistyskeidas oli ilmiliekeissä, joten sammutushenkilöstö veti sammutusletkut pihastani ylös kalliolle 100-200 metrin matkan.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen väki oli saanut kello 4.57 Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonnjohdolta ilmoituksen, että jostain Myllykylän suunnalta nousee sakeampaa savua kuin savupiipusta tai tupakasta konsanaan. Joten väki lähti etsiään savun lähdettä, sillä sillä ei oletettavasti myöskään ilmoitettu Paavin valinnasta.Aikansa taivaanrantaa tähyiltyään olivat sitä mieltä, että lyhin matka savun lähteille on kotini vierestä. Arvelivat Soiniityntien sillan kestävän paloauton painon, kun kerran oli Merikonttikotikin kulkenut sitä myöten.
Ammattimiehet, jotka tosiaan olivat tällä kertaa miehiä, arvelivat tulipalon syyksi ykkösvaihtoehtona ilkivaltaa tai tihutyötä sekä syttymisajankohdaksi aamuyötä. Sanoivat myös olevan turhaa ilmoittaa poliisille, josta olin kokemuksesta samaa mieltä. Maailma onkin outo monin tavoin, kun niin ikään verovaroin ylläpidettävän poliisin ainut tarve vastaavissa tapauksissa on, että vakuutuskorvaus ei irtoa ilman ilmoitusta virkavallalle. Mutta tietääkö kukaan tai kertooko oliko Myllykylän laavu vakuutettu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti