Onko vain maapallon elämä rajallista?

Luulen jokaisella tai monella meistä, myös eläimillä olevan totuttuja tapoja tai riippuvuuksia. Jotka toiset ovat hyväksi, toiset pahaksi ja kolmannet hällä väliä. Pahimmasta päästä elämän lyhentäjiä itselläni olivat tupakointi ja alkoholin kanssa läträily. Kolmekymppisenä olin polttanut päivittäin puolet elämästäni ja hieman liioitellen juonut lähes saman ajan.

Oikeastaan kohtuullisuus ylipäätään on yksi elämäni vaikeimpia asioita. Elän ja haluan elää "kaikki tai ei mitään". Tupakoinnin ja ryyppäämisen suhteen uusille tavoille oppiminen oli tiukassa kuin täi tervassa, mutta helppoja juttuja kohtuusyömiseen verrattuna. Sillä ne molemmat voi lopettaa kokonaan eikä elämä siitä lyhene, vaan pikemminkin päinvastoin. Aivan toisin on syömisen laita, sillä sen kanssa olisi löydettävä kohtuukäyttö. Jos on vallan syömättä, käy kuin tarinoiden kegendaariselle mustalaisen hevoselle, joka kuoli nälkään. 

Sitäkin voin sanoa kokeilleeni, sillä ryyppäämisen lopetettuani painoin 54 kg. Se oli 180-senttiselle äijän alulle melkoisen vähän. Kun siitä päivälleen kahden vuoden kuluttua lopetin myös yli 40 vuotta sitten tupakoinnin, alkoi ruoka maistumaan liian kanssa. Sitä jatkoin suruttomasti, kunnes makasin infarktin saaneena Meilahden sairaalan sydänvalvomossa. Siellä totesin mielikuvitusmaailmani mannen hevoselle, että jos henki lähtee syömättä, lähtee se näköjään myös syömällä. Eikä siihen tarvita edes Jesse-huvihevoseni hengen vienyttä suolisolmuakaan.

Jonkun kerran eri yhteyksissä olen maalliselle tohtorilleni sanonut, että olisi ihanteellista jos ainutkertainen syntymäasuni sisältöineen losahtasi suunnilleen yhtä aikaa henkisen minäni kanssa. Ja voisin viimeisenä hengenvetonani huokaista taivaalliselle ylilääkärille sinne jonnekin missä aikaa ei ole: "Kiitos elämästä täällä, olen käyttänyt kaiken mitä minulle on annettu."

Vaikka sepelvaltimotautini on nukkunut tai ollut huomaamaton liikakilojeni kanssa pallolaajennusten ja lääkkeitteni ansioista yli 15 vuotta, ovat kuulo, näkö ja hampaat ilmoittaneet rajallisuudesta sekä remontin tarpeesta. Joten on tehtävä korjauksia, sillä muuten ne losahtavat henkiseen minääni verrattuna ennen aikojaan. Tai sitten en huomaa kuinka (yli)kypsä olen muutenkin. 

Kunnalliset korjauspajat ovat aikataulullisesti niin pitkissä puissa, että remonttien väliin mahtuu helposti seuraavakin puolivuotinen Thaikodissa. Jos huomisten tähtien asento on suunnilleen sama kuin tänään, jatkan aiheesta nukuttuani ensin toisenkin yön.