Eilen mietin tappaako raha aidon ilon ja kyvyn nauttia pienistä asioista, joita elämäni on täynnä. En saanut ainuttakaan kommenttia tai peräti vastausta, joten jatkan elämistä ja iloitsemista tämän asian kanssa yksin. Joskus tosin ja aika useinkin niihin yhtyy Morakot hersyvän naurunsa kanssa. Siitä olen hyvilläni ja rakastankin, sillä sitä herkkua oli liian vähän ja harvoin tarjolla aiemmin elämässäni. Muistiini on syöpynyt jo uusille niityille matkannut Ravintola Helmen Pete, joka sanoi kerran Jomtienin Saunan laiteilla, että olen muuttunut. Kun tivasin, että kuinka niin, vastasi hän : "Parisuhde tappoi sinusta ilon."
Kun lähdin metsästämään Don Quijoten lailla tuulimyllyjä, jotka estävät 7-Elevenissä Kasikorn pankin maksuvälineen käyttämisen, en arvannut miten paljon se vaati pikkupuuhaa. Nimittäin kyseinen pankkikorttini kävi esimerkiksi Malesiassa vaikka bussikyydin maksuun tai metrolipun ostoon, joten osittainen takkuaminen thaipankin kotimaassa tuntui kummalliselta, kun se kuitenkin kelpasi esimerkiksi Phatthalungin Lotuksen tavaratalossa.Ensi kerran väki vain ihmetteli toimimattomuutta levitellen käsiään kanssani. Joten vaihdoin paikkaa, mutta sama juttu. Siitä kerroinkin, kun henkilökunta osoitti täkäläisellä kielellä kirjoitettua infoa, että kortti kelpaa vain yli 200 bahtin ostoksiin. Joten lisäsin ostosten määrää ja vaihdoin taas 7-Eleveniä, joita (Thai)maassa taatusti riittää. Mutta sama juttu, kortti ei toiminut. Erityisen ihmeelliseksi asian teki, että S- ja Osuuspankin kortit toimivat kuin kiskoille paskottavan paikallisjunan vessat.
Olin saanut naapurimaiden reissulla esimakua arjesta, jossa ei käytetä oikeastaan lainkaan käteistä rahaa. Niinpä olin ja olen päättänyt opetella muilla tavoilla maksamisen salat, sillä en usko niiden juuri tulevan iän yhä karttuessa yhtään helpommaksi. Kotimaisilla korteilla maksaminen ulkomailla on monesti kallista lystiä, jos kummankin pään pankit ottavan siivun lähes olemattomienkin rahojeni siirrosta ja vastaanotosta kehnoine vaihtokursseineen sekä luottokorttiyhtiökin omansa, jos en maksa luottoa suht vikkelästi.
Joten seuraavana hipsin minua hyvin ja ystävällisesti palvelleeseen Kasikorn pankin konttoriin, jossa oli riittävä asiantuntemus ja osaaminen. Joka mielestäni olisi pitänyt olla tuotteita myyvässä kaupassakin. Nimittäin 7-Elevenissä ei pankin mukaan kelpaa debetkortti, vaan siinä pitää olla myös credit ominaisuus. Joten yksi monopoli ja välikäsi lisää kärkkymään roposiani. Mur... mur..., mutta selvisihän tuokin. Ehkä 🤣.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti