Juhlat jatkuu

Vajaa 75 vuotta sitten hedelmöityneenä isäni siittiöstä äitini kohdussa elämäni alkoi ja minusta tuli lunastettu kuolevainen. Jokaiselle on myös varattu usko ja halutessamme voimme luottaa, että päivämme on määrätty etukäteen ennen kuin ensimmäinenkään niistä on tullut.

Eilen olin etuoikeutettuna itsekkään hyvilläni monisataisista syntymäpäiväonnitteluista varsinkin sosiaalisessa mediassa. Yritin kiittääkin jokaista samojen kanavien kautta henkilökohtaisesti. Jos joku meni yhä hatarammaksi käyvän pääni läpi huomaamatta, kiitos vielä kerran. Olen tappiin saakka kiitollinen kaikesta saamastani huomiosta.

Mutta juhlahumuni jatkuu vielä tänään kolmannen päivän. Aamulla käydessäni metsäwc:ssä huonohko kuuloni rekisteröi melkoisen lintujen konsertin ja niiden aamupalaverit. Käenkin kuulin kukkuvan kaikille lisävuosia. Ikään kuin koko luonto olisi iloinnut ja juhlinut kanssani Jokilaaksossa lähes täyteen vihreyteen puhjenneena. 

Merikonttikotini ulko-ovella, eilen irakilaismiehen pesemänä, hopeanharmaa vanha rouva Avensis kiilsi puhtauttaan aamuauringon säteiden alla malttamattomana: "Joko mennään ja lähdetään kohti itää?" Sanoin sille itsekseni: "Odota nyt vähän, aamukaffet on juomatta ja aamupala syömättä sekä Marlboron matkakassikin pakkaamatta. Myös blogikirjoitus ja aamu-uinti ovat vielä edessä. Pidä sinä vaan huolta makuuhuoneesi yöpöydän laatikossa olevista Getin buddhalaisuuden onnen ja uskon amuleteista, että ovat varmasti matkassa mukana."

Huomaan aloittaneeni tämänkertaisen kirjoituksen hyvinkin hengellisesti, johon syyt uskon löytyvän uskovien onnen toivotuksista, usein omilla teillään olevasta sielustani sekä Järviradion kristillisistä aamun anneista musiikkeineen. Niitä nykyisin usein kuuntelen yrittäen ottaa edes vähän vastaan, jotta ymmärtäisin enemmän; klo 6.30 Raamattu kannesta kanteen ja klo 7.00 Aamuhartaus.

Tällä kertaa alajärveläinen hengen mies kertoi Neuvostoliiton ja maailman ensimmäisestä avaruusmiehestä, venäläisittäin kai kosmonautista, joka reissunsa jälkeen kiersi maailmaa maan pinnalla. Sanoi Juri Gagarinin puhuessaan monesti todenneen, että avaruudessakaan hän ei nähnyt Jumalaa, joten ei usko sitä olevan olemassa.  Kerran kuulijoiden joukossa oli aivokirurgi, joka sanoi avanneensa kymmeniä, ellei satoja aivoja, muttei ole milloinkaan löytänyt niistä ainuttakaan ajatusta. Joten lieneekö niitäkään olemassa?