Kansallinen veteraanipäivä ja kolmas sektori, osa 2

Kansallinen veteraanipäivä on Suomessa sotaveteraanien kunniaksi 27. huhtikuuta vietettävä juhla- ja yleinen liputuspäivä. Yhdysvaltain vastaava on 11. marraskuuta, Ruotsin 29. toukokuuta ja Norjan 8. toukokuuta. Suomessa sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen teki pääministeri Kalevi Sorsa ja asia vahvistettiin valtioneuvostossa puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä. 

Kuvassa suomalaisjoukot nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945. Samalla päättyi Suomen osuus toisessa maailmansodassa, joka jäi Suomen viimeisimmäksi sotapäiväksi. Loputkin Saksan 20. vuoristoarmeijan sotilaista vetäytyivät kello 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle rajaa. 

Kansallista veteraanipäivää ei vietetä voitonjuhlana, vaan sillä on kaatuneiden muistopäivääkin rauhanomaisempi luonne. Veteraanipäivään liittyy oleellisella tavalla kolmas sektori, sillä sitä on myös Lotta Svärd -järjestö, joka perustettiin maaliskuussa 22.-23.3 1921. Perustamista edelsi monimuotoinen tapahtumien vyyhti, kun voimakastahtoiset naiset linjasivat järjestön toimintaperiaatteita. Tilanne kärjistyi siinä määrin, että lopulta järjestö perustettiin kaksi kertaa.

Vuosikymmenten saatossa huippuunsa organisoidusta järjestöstä kehittyi väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö, joka liitettiin osaksi liikekannallepanojärjestelmää 1930-luvun alussa.

Veteraanipäivänä Jokilaakson juhlapaikalla liehuu
Mannerheimin Lastensuojeluliiton juhlaviiri. 

Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin .Järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944.

Mutta järjestö elää tänäkin päivänä. Lotta Svärd Säätiö haastoi muun muassa joku vuosi sitten kaikki yksinäisyyden poistamiseen veteraanipäivänä käynnistämällään kampanjalla. Sillä kannustettiin kansalaisia tekoihin veteraanien yksinäisyyden vähentämiseksi. Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen totesi silloin: "Yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja ollut läsnä jo ennen koronaa. Kaikki voivat tehdä jotakin sen vähentämiseksi. Etenkin veteraanisukupolvi kärsii yksinäisyydestä juuri nyt erityisen paljon."

Veteraanityö, niin miesten kuin naistenkin tekemänä on oiva osoitus kolmannen sektorin tarpeellisuudesta. Tuusulalle asia on erityisen läheinen Lottamuseon ja Helsingin ilmatorjuntarykmentin ansiosta. Sen paikalle on jo vuosien ajan rakentunut Rykmentinpuisto monine toimintoineen ja rakennuksineen.