Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 11. maaliskuuta 2023

Osaomistuskoira Niilo

Osaomistuskoira Niilo on yli 12-vuotias. Kuin eilisen muistan päivän, kun haimme pienen pienen koiravauvan Haminasta pääkaupunkiseudun kupeeseen. Meitä oli neljä ja Niilosta tuli meidän kaikkien yhteinen koira. Jo alussa sillä oli kaksi kotia, jotka ovat vain lisääntyneet. Nykyisin niitä on noin neljä ja se viihtyy kaikissa, eikä koe olevansa usean asunnon loukussa. Vaikka pariin vuoteen Niilo ei olekaan käynyt Jokilaakson kodissaan kuin harvakseltaan ja päiväseltään, on se silti yksi sen kodeista. Se tai hän on siirtyessään kodista toiseen aina yhtä innokas lukemaan postin mitä reviirille on ilmestynyt sen poissa ollessa.

Koko Niilon elämän ajan se on seikkallut myös sosiaalisessa mediassa. Sen kaukaisimmat fanit asuvat Afrikassa ja Aasiassa, jotka silloin tällöin kysyvät mitä kuuluu ja lähettäisinkö uusia kuvia. Mutta kuten meidän kaikkien, Niilonkin maallinen elämä etenee vääjäämättömästi kohti päätöstään. Sen jälkeen se muuttaa pysyvästi Merikonttikotini ja Jokilaakson luonnonsuojelualueen Purolammen rannalle, parhaan kaverinsa Jackrusselinterrieri Rudin viereen ikiuneen.

Siitä kuin muistuksena sain eilen surullisen viestin, jonka jaan tänne, kuten vuosien aikana niin monet muutkin tarinat rakkaasta, nykyisin kolmen perheen yhteisestä jäsenestä:

"Nyt on valitettavasti todella ikäviä uutisia Niilosta. Meillä oli eilen virtsakivien kontrolli Viikissä. Tekivät vatsan ultraäänitutkimuksen. Virtsakivien osalta kaikki on hyvin, niitä ei ole, mutta ultraäänessä havaitsivat lisämunuaisesta lähtevän kasvaimen. Kasvain on kietoutunut verisuonen ympärille. Paikka on sellainen, että sitä ei kuulemma käytännössä kukaan lääkäri suostu edes leikkaamaan. On niin riskialtista, että kuolee leikkaukseen.

Kasvain on joko etäpesäke jostain muualta tai itse se varsinainen kasvain. Jotta leviämistä saataisiin selvitettyä (keuhkot, muut elimet) pitäisi tehdä kaikenlaisia ikäviä ja kivuliaita tutkimuksia. Ja sillä tiedolla ei oikeastaan voi tehdä lopulta mitään, koska tuota lisämunuaisen kasvainta ei voi tähän tietoon leikata.

Olivat konsultoineet useampaa kirurgia. Juttelevat vielä jonkun kaikkein parhaimman kanssa, ehkä ensi viikolla kuullaan sieltä. Mutta arvelivat päätyvän samaan vastaukseen. Kun kysyin, että miten pitkään Niilolla on aikaa, viikkoja vai kuukausia, niin arvioivat sen olevan mahdollisesti kuukausia. Kuitenkaan leviämisestä ei ole tietoa, niin arviointi on todella vaikeaa. Ainoa lohduttava asia tässä vaiheessa on se, että tällä hetkellä kasvain ei aiheuta Niilolle kipuja.

Näyttää päällisin puolin täysin terveeltä, syö hyvin ja leikkii. Eli ainakin jonkun aikaa saa vielä olla normaalisti. Kuulemma tuo havaittu kasvain ei itsessään välttämättä ole mitenkään kivulias. Jatkosta ja leviämisestä ei sitten kukaan voi ennakoida. Että alkaako kunto heiketä hitaasti vähän kerrallaan vai aiheuttaako kasvain esim. massiivisen sisäisen verenvuodon kerralla. Mutta siihen asti Niilo saa nyt olla iloinen oma itsensä päivä kerrallaan."

Ei kommentteja: