Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 24. maaliskuuta 2023

Mitenkäs tämä nyt toimikaan ja minne jätinkään sen?

En tiedä kuinka asia oli ennen, kun en muista. En muista muistinko ennen paremmin minne jätin minkäkin tavaran tai miten joku laite toimii puolen vuoden käyttämättömyyden jälkeen.

Siihen havahduin, kun olin aukaisemassa kuvan radio-/ levy-/ kasettisoitinta. En mitenkään muistanut kuinka siihen laitetaan edes virta päälle, kun en löytänyt power on/off kytkintä. Pulma tuli ajankohtaiseksi, kun puolen vuoden Thaimaan jakson jälkeen en muistanut kuinka kytkeä Bluetooth päälle, jotta voisin kuunnella nettiradiota lisäkaiuttimien kautta. En muistanut sitäkään minne mahdoin laittaa käyttöohjeet. Sen sijaan niitä etsiessäni löysin aamutakkini taskusta minikiikarit, joita en löytänyt Aasian matkalleni mukaan.

Samoin oli jääkaapin laita. Kuinka se laitettiinkaan päälle? Sillä vaikka miten painelin erilaisia digikytkimiä, hurinaa ei kuulunut. Kunnes oivalsin, että huonontuneen kuuloni vuoksi en kuullut. Samoin kävi Separett-ekokäymälän kanssa, kun tuuletin ei lähtenyt pyörimään. Sitten tunsin pakaroissani pienen värinän, joten senkin asian sylttytehdas on korvissani.

Thaimaassa en kiinnittänyt asiaan niinkään huomiota, kun en kuitenkaan, varsinkaan Phatthalungissa ymmärtänyt mitä ihmiset puhuivat, vaikka hyvin mielestäni kuulinkin. Ymmärsin vain sylissäni aamuisin kehräävää ja naukuvaa, häntänsä menettänyttä Black & White kissaa.

Kun eilen lähdin mönkijällä veden hakuun, omat mutkansa oli siinäkin, sillä en muistanut missä oli pääkytkin, josta syksyllä katkoin kaikki virrat. Kun sen löysin, oli starttikytkin kateissa.

Kun päivittäin vietän aikaa älylaitteellani sosiaalisessa mediassa, saatan muistaa, että pitää katsoa pankkisaldo, sähköpostit ja/tai jotain muuta. Jos en tee sitä siinä silmänräpäyksessä, minuutin päästä muistan ainoastaan, että jotain piti tehdä, mutten muista mitä 🤣.

En minä huononevasta muistista ole juurikaan kärsinyt, mutta onhan se jossain määrin kiusallista. Yht'äkkiä en muistakaan mistä kirjoitin eilisen blogini tai mikä oli Kalle Rovanperän isän nimi. Sitten iloitsen Harrin puhtahtaessa esiin muistini uumenista ja sanoessa ääneti "täällähän minä".

Kun en käytä pankkikortin tunnuslukua puoleen vuoteen, en sitä taatusti muista. Enkä kyllä muista muitaakaan tunnuslukuja tai salasanoja. Sen sijaan monet asian vuosikymmenten takaa saattavat olla muistissa paremmin kuin eilinen. Pääni kai tyhjenee tai sen muistikapasiteetti on tullut täyteen. Missään ei liene tarkoitukseen myytävänä lisämuistiakaan? 

2 kommenttia:

Kevät. kirjoitti...

Voi,ihan tuttua. Jopa kolmen kuukauden Thaimaan reissun jälkeen keittiössä ovat tavarat hukassa. Sitä pyörii ja etsii ja etsii.

For life kirjoitti...

Mukavaa, kun olet ikäänkuin vertaistukeni.