Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 18. lokakuuta 2022

Vartaloa kiertävä kutina

Monelle lääkäri on jumalasta seuraava ja vielä useammalle ensin tulee lääkäri ja sitten jumala, jos lainkaan. Vaikka melkein kaikki ihmiset uskovat olevan jossain jotain ihmistä suurempaa ja vain harva pitää itseään maailman napana tai edes älyn jättiläisenä.

Moni sanoo suomalaista miestä sellaiseksi, joka turvautuu lääkärin apuun vasta viime hädässä. Sama pätee vanhan kansan suomalaisnaisiinkin. Samoin taitaa olla monen muunkin kansan kanssa.

Siihen kyllä vaikuttaa moni asia. Joskus jos ei ole pelkoa aivan kuolemasta, ei kunnalliselle lääkärille pääsy ole mitenkään helppoa. Helppoa ei ole aina edes ajan varaaminen. Kun siinä viimein onnistuin, ei jäänyt hyvä maku, vaikka lääkäri varmasti asiansa osasikin. Hän tuli kuin tuulispää, katsoi liehuvan tukkansa takaa okulaarilla tai mikä lienikään ihomuutoksiani, joita osoitin sormella. Todeten lopuksi huonolla suomenkielellä, että hyvälaatuisia kaikki ja meni menojaan. Hyvä maku jäi vain ihomuutosten hyvälaatuisuudesta. Tavoittamattomissa oli kaikki se mitä itse käsitän potilaan kokonaisvaltaisella huomiomisella.

Ylipäätään ynseä kohtelu laittaa minut karttamaan palveluita. Se on myös yksi syy haluttomuuteen mennä valittamaan vaivojaan. Toinen syy on, että moni vaiva katoaa itsestään, kun aikansa empii. Näin on tapahtunut usein ja samantapaisesti kävi nyt Thaimaassa, kun yhtenä yönä heräsin säärien ja nilkkojen kutinaan. Ihmettelin, että mistä ovat moskiitot tai muut minua aterianaan pitävät tulleet. Hyönteismyrkkyäkin sumutin aamulla lähtiessäni koko huushollin täyteen. Ajattelin sen tekevän tehtävänsä yhdessä sähköansan kanssa.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kutina siirtyi ennenkokemattomalla tavalla parin, kolmen vuorokauden ajan paikasta toiseen. Aivan erityisen kiusallinen se oli käsissäni kulkiessaan pitkin vartaloani pysähtyen milloin minkäkin ruuniinosani riesaksi.

Tuskaillessani vaivani vuoksi sanoi ystäväni hakevansa lähiapteekista lääkkeitä. Sanoin okei, vaikken uskonut siihen lainkaan. Kaikki apu kuitenkin kelpasi, sillä itsehoitona olin kokeillut vähän kaikkea alue verasta kortisoniin ilman mitään vaikutusta. Kun sain apteekin voiteen ja pillerit, pesin käteni vanhoista hoitoaineista ja laitoin tilalle tuotua tuotetta ja nielaisin pari tablettia. Lähes heti kutina rauhoittui, mutta teki uutta tuloaan ehkä kolmen päivän ajan. Voide auttoi joka kerta, kuten pilleri päivässäkin, kunnes olin syönyt kaikki 10 kappaletta.

Ne eivät olleet lumelääkkeitä ja kyseessä oli joku muu kuin valohoito. Tutkin netinkin läpi olisiko muillakin ollut päivien ja öiden virkistäjänä samaa vaivaa. En löytänyt kuin yhden vartaloa kiertävää kutinaa käsittelevän kysymyksen, mutten vastausta siihenkään. Se onkin syy miksi tästä kirjoitin. 

Ei kommentteja: