Täytyy korjata antamani virheellinen tieto

Olen kirjoittanut pian kuukauden kai joka päivä sivuten Thaimaata. Siihen on mahtunut tietoja, oletuksia ja luuloja sekä paljon tyhjänpäivästä puuta heinää omaksi, mutta toivon mukaan jonkun muunkin iloksi tai ainakin päivän täytteeksi.

Yksi väärä oletus oli, kun kerroin, että Jomtienin rantakadulta säännöllisesti Bangkokiin kulkevat pikkubussit ovat tauolla tai lopettaneet tyystin. Kyllä ne kulkevat entiseen tapaan noin tunnin välein, mutta pysäköinti tai pysäkki on siirtynyt kadun rannan puolelle. Lipunmyynti on kuitenkin entisellä paikallaan. Eilen kävin sen varmistamassa samalla, kun kysyin saisiko lipun ostaa lähdön varmistamiseksi esimerkiksi päivää aiemmin. Kaikkea muuta kuin asiakaspalvelijan oloinen miehenköriläs sanoi, ettei voi. Ja lisäksi, että voi tulla puoli tuntia aiemmin.

Eihän sillä juuri muuten mitään väliä ole, sillä aikaahan minulla on. Mutta Bangkokin Mo Chit asemalta, jonne oletan pikkubussin nykyisin menevän Viktoria monumentin sijaan, on vielä kuljettava tavalla tai toisella 7 kilometrin matka Bang Suen rautatieasemalle. Nimittäin, jos mielii Phatthalungin nopeaan yöjunaan, johon on mahdollisuus ostaa makuupaikat.

Tai nopea ja nopea, sillä reippaan 15 tunnin siivu olisi autolla muutaman tunnin nopeampi. Nyt aion kuitenkin testata Thaimaan nopeammat ja oletettavasti laadukkaammatkin junat. Paikallisjunasta minulla on yksi elämänmakuinen ja eläimenhajuinen kokemus, kun menin sillä ihmisten, kanojen, ankkojen ja pikku possujen kanssa Hua Hinistä Bangkokiin.

Mitä Phatthalungissa teen, siitä minulla ei ole mitään käsitystä. Tiedän vain, että seutu ei ole turistien kansoittama eikä ole merta. Sopivan matkan päässä tosin on Koh Samuin saari, joten kukapa tietää. En tiedä sitäkään olenko päivän, kuukauden, kolme tai viisi tai jotain muuta.

Eloni yksinäisyys on ollut nyt muutaman viikon jossain muualla enkä sitä hevin toivota tervetulleeksi. Sen sijaan ilman Googlen kääntäjää, en kovin paljoa pystyisi Morakotin kanssa keskustelemaan. Olenkin varsin hyvilläni, että olen ylipäätään keikkunut kohtuullisella tavalla älylaite- ja nettimaailmassa mukana. 

Kun viime blogissa lainasin Nykäsen Matilta "fifty/sixty, nyt lainaan samalta mieheltä "elämä on laiffii". Sen totesimme silloin tällöin yhdessä Matin eläessäkin Leponiemen vaatimattomaakin vaatimattomamman saunan lauteilla.