Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Onko Tuusulanjoki, Vähäjoki ja Lillå(n) sama joki?

Asun Tuusulanjoen varrella. Tosin kakaroina sanoimme sitä välillä Ruotsinkylänjoeksi. Mutta vaihtaako se nimensä ennen laskemistaan Vantaanjokeen Lillåksi tai Vähäjoeksi? Jos kyllä, tietääkö joku miksi tai mistä nimet ovat tulleet? Jos näin on, lieneekö Suomessa paljonkin jokia, jotka muuttavat matkalla nimensä noin vaan liittymättä toiseen jokeen?

Myllykylän kotimaisemissa asiaa ei tunnu kukaan tietävän, vaan jäävät ihmettelemään sitä kanssani. Tuusulanjoki ylipäätään on ainutlaatuinen väylä Hyrylästä Helsinkiin, sillä siinä ei ole lainkaan ylämäkiä. Toinen vastaavanlainen lienee Keravanjoki, jota myöten päässee ilman ylämäkiä Tuusulan Kellokoskelta Vantaanjokeen ja sitä myöten samaan paikkaan Helsingissä kuin Tuusulanjärveltäkin.

Jos tarkkoja ollaan, niin myös Rusutjärveltä, josta voi saada ainakin joskus mukaansa lorauksen Päijänteen vettä, jota virtaa Vuohikkaanojaa myöten Tuusulanjärveen. Kulkeminen kylläkin saattaa onnistua veden lisäksi parhaiten vesikirpulla, kaarnaveneellä ja kaloilla. Joita tulvat tuovat Jokilaakson luonnonsuojelualueellekin. Alamittaisiakin haukikaloja kuivalle maalle, jos eivät aina ymmärrä tai ehdi palata laskevan veden mukana jokeen.

Kun Tuusulanjokea viimeksi kunnostettiin, tehtiin sen varrelle useampikin, ei uimaranta, mutta uimapaikka kuitenkin. Mitä lienee niille tapahtunut tai kuuluu? Itse pidän käyttökuntoisena Soiniityntien sillanpielen rantaa pallogrilleineen, pöytineen ja tuoleineen sekä roska-astioineen.

Löytyypä Jokilaaksosta persoonallinen puuceekin tarvittaessa. Miehet ja pojathan käyttävät varsinkin pienempiin tarpeisiinsa monesti metsäwc:tä. Tämän mukavan sanan lanseerasivat minulle virolaiset perheet, jotka mato-onkineen ja retkieväineen viihtyvät kesäisin paikalla. Helteellä uimassa käyvät myös poliisi- ja muut koirat, joten eläimetkin ovat tervetulleita. Ainutlaatuista on sekin, että joen virtauksen ansiosta en ole havainnut koskaan sinilevää. 

Nyt kun Googlen elävät ihmiset, viruaalihenkilöt tai automaatit ovat viimein vuosien väännön jälkeen muutamaa päivää kauemmin uskoneet, että reitti Myllykylään ei kulje pihamme läpi, on sillanpielikin rauhoittunut. Tienkään kunnostamisessa ei ole nyt niin paljoa työtä. Siihen on auttavan kätensä monesti antanut lähistöllä oleva Senkkerimäen kiviainestehdas tuomalla ja tarjoamalla soran sekä tien tasauksen. Seepsula Oy jeesaa muutenkin, sillä sen jätelavalle kuljetan uimarannan jätesäkin. Tehdasalueen ulkopuolella on maukkaan ruuan Ravintola Sepelikin, jossa voi käydä päiväsaikaan täyttämässä kupunsa. Luulen, että sama firma pitää yllä Ravintola Kerhoa Hyrylän keskustassa. 

Mutta missä kaikkialla olen Hyrylän lähiympäristössä käynyt luonnonvedessä 70 vuoden aikana uimassa vähintään käsipohjaa? Siitä saatan kirjoittaa huomenna, kunhan ensin hieman muistelen. 


Ei kommentteja: