Mikä on eläkeläisen lakko-oikeus?

Lakko on työntekijöiden yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksena on tavallisesti painostaa työnantajaa. Ensimmäinen kirjallinen maininta lakosta on Egyptistä noin vuoden 1100 ennen ajanlaskun alkua tienoilta.

Työsulku vastaavasti on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana, kun tietyllä ammattialalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Silloin työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa. 

Vaikka ymmärränkin, että jokaisen olisi hyvä saada tekemästään työstä elantonsa, en ole koskaan hyväksynyt lakkoja enkä työsulkuja. En ymmärrä sitä Suomessakaan, jossa armeijankin vaihtoehto voi lainkin mukaan olla vankila. Eniten minua ärsyttää, että saadakseen lakkoaseeseen mahdollisimman suuren tehon, sen käytöstä joutuvat kovimman hinnan maksamaan täysin syyttömät ja puolustuskyvyttömät. 

Heillä ei ole juuri mitään työkaluja saada omaa tilannetta paremmaksi, kuten ei eläkeläisilläkään, joita on melkoinen määrä. Miten yhteyskunta kuitenkin pystyy heille turvaamaan ilman lakkoasetta leivän suuhun? Omaa eläkettä saavia oli Suomessa 1538 000 viime vuoden lopussa. Heidän osuus 16 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 33,1 prosenttia.

Tätä pohdin Thaimaan taivaan alla, kun katselen rannan ja muiden yrittäjien pitkiä työpäiviä heidän yrittäessä saada leivän perheelleen. Miltä heistä tuntui, kun muutama vuosi sitten yhteiskunta päätti, että yhtenä päivänä viikossa ei enää saa avata aurinkovarjoja eikä -tuoleja eikä myydä rannoilla käytännössä mitään muutakaan. Yhdessä yössä valtio leikkasi tuloista seitsemäsosan.

Nyt kaikkia Thaimaassakin on koetellut virus yli kaksi vuotta ja orastavan toivon on monesti vienyt huonontunut tartuntatilanne. Varmaa valoa ei ole edes näköpiirissä. On vain toivo ja usko, että joskus vielä on kaikki kuten ennen.

Kun suomalainen yhteiskunta on samantapaisessa tilanteessa, on oikeus ja mahdollisuus mennä lakkoon. Vaikka lähtökohtaisesti jaettavaa on kaikille vähemmän, ovat jotkut sitä mieltä, että nyt on oikea aika pyytää itselle lisää.

Vaikka lienenkin itsekäs muiden lailla, kaikkeen en taivu muiden lailla. Valitsemamme asioiden hoitajat joutuvat ottamaan koko ajan lisää velkaa kaksin käsin, jotta jotenkin selviäisimme. Minäkin maksan tästä osani. Toivon, että niillä ei anneta lisää liksaa kenellekään, vaan ostetaan rautaa rajalle ja haetaan lisäturvaa isommilta hartioilta.

Historiani on opettanut, että Ruotsi antoi Suomen Venäjälle aikoinaan, jotta oma nahka pelastuisi. Ruotsi oli kuin Töölönlahden heinäsorsa, joka haalii siipiensä alle vieraita sorsanpoikia. Jotka se sitten syöttää tarvittaessa viholliselle, kun se uhkaa omaa jälkikasvua. Näin kävisi nytkin tiukan paikan tullen. 

Sitten Lenin, Putinin mielestä kai mielenhäiriössä antoi meille itsenäisyyden, josta Stalin myöhemmin lohkaisi paloja, kun oltiin liian lähellä nykyistä Pietaria. Kuten ehkä oltiinkin, sillä siellä taisi piirityksen aikana kuolla yli puoli miljoonaa venäläistä.

Tällä hetkellä minua tympii ihmisten itsekkyys, sillä omalla laillaan moni on tiukoilla. Joten lakkoillaan me vaan ilman talvisodan henkeä ja odotetaan, että Vladimir tulee idästä ja kertoo kuka päättää jatkossa palkoista ja kaikesta muustakin.