Kalifiksi kalifin paikalle

Suuren osan ajasta, jolloin myin itseäni ja tekemisiäni rahasta, tein päihdetyötä tavalla tai toisella. Sain maistaa mitä tarkoittaa pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle. Vaikka se demokratiaan kuuluukin, olivat keinot joskus kaikkea muuta kuin ystävän tekoja. Tehtävääni pyrkijällä oli kuitenkin joku ajatus kuinka järjestöä tulisi johtaa toisella tavalla tai minne päin ylipäätään kuljettaa.

Sitten oli toisenlaisiakin työtovereita ja yhdistyksen jäseniä. He halusivat vain kalifin alas, vaikka ei ollut mitään tarjota tilalle. Ei ehkä ollut tarkoitustakaan, vaan vimma, joka heitä ajoi, oli ilkeys ja kateus.

Minussa on ollut vähän samaa, sillä olen kritisoinut Pattaya Suomi-Seuraa ilman vaihtoehtoja. Ehkä etupäässä kuitenkin vain sijaintia, vaikka olin itsekin innolla muuttamassa uusiin tiloihin. Mutta nyt ollaan siellä ja ehkä itse kunkin olisi hyvä pohtia ja ehdottaakin miten voisimme toimintaa kehittää nykyisissä tiloissa. Kerran tätä kyselinkin, mutten saanut yhtään ehdotusta. 

Ymmärrän sen hyvin, että ilman ruokamyyntiä taitaisi loppua koko Seuran toiminta. Joten se on tällä hetkellä hyvin tärkeä, vaikka kilpaileekin esimerkiksi suomalaisten ravintoloiden kanssa.

Kun olin pitkään Seuran varaveturina Risto Nymanin toimiessa puheenjohtajana, olisin halunnut kokeilla paria juttua, jotka tosin eivät suoraan tuo tyhjään kirstuun rahaa. Mutta eihän se ole Seuran tarkoituskaan.

Nyt, vaikka väkeä on vähemmän, on mölkkypeli löytänyt pelaajia viereiselle tontille kuuman auringon alle. Ehkä joillakin muillakin peleillä tai kilpailuilla olisi sijansa sisätiloissa myös iltasella. Voisi olla tietokilpailuja ja erilaisia pulmien ratkaisukisoja ja niin edelleen. Ehkä siinä sivussa tulisi syötyä ja juotua virvokkeitakin. 

Aivan oman mausteensa toisi iso televisio, sillä esimerkiksi Pekingin kisat keräsivät paljon väkeä ruutujen ääreen. Ravintolat tarjosivat monia mahdollisuuksia Pattayallakin ja sitä mukaa, kun alkoholijuomilla höystetty katselukokemus eteni, sitä vähemmän kuului selostajan tai oma ääni. 

Olisiko tilaa mahdollisuudelle, jossa ei juotaisi alkoholia eikä ilmassa olisi tupakansavuakaan? Koska suomalainen väki Jomtienin seudulla on kypsään ikään ehtinyttä, voisiko sijansa olla nuoruuden elokuvilla ja ylipäätään katseluilloilla? Kaikella sillä mitä suomenkielellä television kautta voisi välittyä.

Mielenkiinnolla olen myös seurannut Seuran tiloissa toiminutta sunnuntain Kotikirkkoa ja AA-ryhmääkin. Jos tarjonta on riittävän mielenkiintoista tai tärkeää, ei sijainti ole juuri eikä varsinkaan ylipääsemätön ongelma. Saman ovat näyttäneet Seuran tiloissa järjestetyt äänestystilaisuudet ja valtiomme virkahenkilöiden vierailut.

Vielä ainakin kerran perehtyisin myös kulkumahdollisuuksiin, sillä entistä rannan kävelykatua pääsee nykyisin myös autolla Pratamnakille. Ehkä jollakin tavalla seinan takana oleva kulkuyhteys, rannan kautta jalkaisin Seuran tiloihin olisi palautettavissa.