Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 25. elokuuta 2021

On pidellyt ilmoja

En tiedä miten on muiden, ison maailman monien maiden ilmojen laita, mutta Suomen talvikelit ovat maistuneet Thaimaassa joka vuosi samanlaisilta. Toki sielläkin sataa sadekauden ulkopuolella, mutten muista ainuttakaan sadepäivää, jolloin ei olisi paistanut myös aurinko.

Mutta aika vääristää tai ainakin muokkaa muistoja. Kun olin lapsi, Suomessakin kesällä aurinko paistoi joka päivä. Jos joskus ropsautti vettä, vahtasimme ikkunasta milloin se loppuu ja aurinko tulee esiin. Aina se tuli. Luntakin oli talvisin paljon enkä hevin muista lapsuuden joulua, jolloin maa ei olisi ollut valkoinen. Isäkin lohdutti, että tietenkin tulee lunta, sillä eihän joulupukki pääse poron ja rekensä kanssa tuomaan muuten joululahjoja.

Talven kelkkamäet olivat suurempia ja koulun juhlasalin katto korkeammalla. Kun menin samaan tilaan neljänkymmenen vuoden jälkeen, olin varma, että sinne oli tehty välikatto, niin matala sali oli. Tilaisuuden jälkeen oli mentävä tarkistamaan, mutta kyllä se oli samalla tavalla edelleen kuten lapsenakin. Ehkä erhe ei ollut muistissa, vaan minä olin pienempi. Isän sormetkin olivat niin isot ja luulin, ettei minulla voi koskaan olla niin suuria käsiä.

Tämä kesä on ollut erityisen poikkeuksellinen. Vesi ei Jokilaakson lammissa eikä Tuusulanjoessa ole ollut monesti tähän aikaan näin korkealla. Eikä milloinkaan aiemmin ole ollut niin lämmintä heinäkuuta kuin nyt. Eikä koskaan ole satanut vettä elokuussa enempää.

Suomen kesä sekä talvi ovat joka vuosi vaikeasti ennustettavissa. Ehkä ensi talven varmin ennusmerkki ovat edelleen loppukesän ja syksyn pihjajat. Sanotaan, että se tai ne eivät kanna kahta kuormaa yhtä aikaa, marjoja ja lunta. Se povaisi vähälumista, mutta ehkä kylmääkin talvea, sillä nyt on paljon pihlajanmarjoja nälkäisiäkin lintujakin varten.

Tänään on Jokilaaksossa jälleen hyvin sateinen, mutta poikkeuksellisen mielenkiintoinen päivä, sillä vieraakseni tulee virkanainen ELY-keskuksesta. Toivon saavani häneltä eväitä siihen kuinka olisi parasta pitää mielestämme ainutlaatuinen keidas parhaiten luonnonmukaisena. 

Ei kommentteja: