Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Väärien valintojen asiantuntija * 258

Kun tätä kirjoitan, on kello kuuden ja seitsemän välillä. Ulkona on kaksi astetta plussan puolella, sisällä parikymmentä enemmän takkatulen loimussa ja lämmössä.

Puumukissa luomukahvia, kädessä Lidlin lihapiirakka ja Radio Suomi äänessä puhein sekä sävelin. Ovat julkaistun tutkimuksen kimpussa, jonka mukaan tyytyväisimmän ryhmän muodostavat yli 60-vuotiaat. Aiemmin piikkipaikalla olleet nuoret miehet ovat kadottaneet onnellisuutensa jonnekin.

Ihmiset ottavatkin innolla yhteyttä aamutuimaan radioon. Yksi kysyi "olenkohan jopa liian onnellinen". Kaikkiaan kuulostaa siltä, että onnea ei voi tuoda yhteiskunta eivätkä juuri toiset ihmisetkään. Vaan se ensisijaisesti on kiinni omasta otteesta elämään. Joku on onnellinen, vaikka oli jäänyt leskeksi kolme viikkoa aiemmin, toinen iloitsi avioerostaan, kolmas vaivoistaan, neljäs terveydestään, viides mahdollisuudesta tehdä mitä tahtoo ja niin edelleen.

Yksi sanoi tuntuvan välillä, että onnea on perustaa perhe ja hajoittaa se. Ehkä se on samassa sarjassa aforismin kanssa: "Jokaisen pilven takana on uusi pilvi."  Näinhän se on, sillä se on arki sekä pyhä, jossa elämme. Hopeareunaistenkin pilvien välissä paistaa aurinko joskus jokaiseen risukasaan. Myönteisen valon havaitseminen on taitolaji eivätkä kaikki löydä sitä milloinkaan. 

On siis niitä, joille mikään ei ole hyvä. Jos on kesällä pilvetön taivas kaksi päivää peräkkäin, niin jo on toisena päivänä liian kuuma. Olenkin joskus pohtinut millaista elämä mahtaa olla, jos elämisen polttoaine löytyy muiden tai omista vastoinkäymisistä. Mutta se ei ole naurun asia, vaan totisinta totta, kun elämä ei enää maistu elämisen arvoiselta. Ainut tie ulos umpikujasta ja muutos löytyy päättämällä päivänsä. 

Olen menettänyt siskoni näin. Minulle se oli suuri menetys, jonka merkitys on vain kasvanut vuosien saatossa. Mutta miten hän sen itse koki ja minne hän meni? Vai menikö minnekään ja Irmeli elää enää vain yhdellä tavalla niin kauan kuin yksikin hänet muistaa? 

Ei kommentteja: