Väärien valintojen asiantuntija * 22

Tiesin mitä tahdon elämän yhdeltä osalta.

Kun olin pari kuukautta vahvistanut eroa alkoholiin, soi puhelin. Silloin olivat lankapuhelimet kurssissa ja langan toisessa päässä oli minulle täysin tuntematon Markku Laukkanen. Yhtä tuntematon kuin hänen työnantajansakin, Jyväskylän kaupunkiseurakunta.

Hän pyysi minua käymään ja sanoi kuulleensa, että olen lopettanut juomisen. Viereiselle kadulle kävellessäni ajattelin, että minustapa on nopeasti kuuluisa tai ainakin tunnettu tullut, yhdestä Vaasakadun juoposta. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt tämänkin olleen eräs Liisan, tulevan vaimoni tavoista tukea uutta tietäni. Kiitos sinulle sinne jonnekin.

Markku otti vastaan ystävällisesti ja kertoi lähiaikoina järjestämästään päihdeleiristä. Minne pyysi minua mukaan: "Ei varsinaisesti työntekijäksi, koska olet ollut niin vähän aikaa juomatta. Eikä oikein asiakkaaksikaan, koska olet ollut niin kauan juomatta. Mutta jotenkin siihen väliin, tiedäthän sinä" sanoi hän. Ja minä lähdin Vesalan kurssikeskukseen yli 30 alan miehen ja naisen joukossa.

Leiri kirkasti tulevan tieni. Siellä käsitin, että vaikka tiesin monista asioista paljon, vain yhdestä ymmärsin tarpeeksi. Se oli viina. Myöhemmin tähän joukkoon ovat tulleet viinattomuus, mielen raittius sekä koirat vailla ihmiskotia.

Syksy tulee ja pian on laitettava
pitkähihainen paita. 

Linja-autoaseman kulmilta kerättiin bussillinen kaltaisiani puhtaiden lakanoiden väliin, lihapatojen sekä Jumalan sanan ääreen. Ja viikon päästä kipattiin takaisin samaan paikkaan. Mielessäni tuumailin kuinkahan lienee kantavuutta pitkässä juoksussa, sillä neljän päivän kuluttua leirin päättymisestä viimeinenkin oli palannut ryyppyjen tielle. Mutta minä tiesin mitä haluan. Mikä on oleva "my way" tulevat vuosikymmenet.

Anoin kaupungin asuntoasiaintoimistosta yksityishenkilönä "asumiskelvotonta, purkutuomion saanutta mökkiä alkoholistien kokoontumispaikaksi silloin, kun he sattuvat olemaan selvinpäin." Ei ollut mitään raitistumisvaatimuksia. Mutta olisi vaihtoehto juomiselle ja mahdollisuus tavata vertaisiaan muunkin kuin juomisen merkeissä. Eikä haitannut, vaikka suunnitteli seuraavan rahapäivän janon sammuttamisen kuvioita.

Sain mökin. Jälkeenpäin kuulin yhden luottamushenkilön puoltaneen hanketta asuntolautakunnassa, että "annetaan vaan mökki sille Soinin porukalle. Jos kaikki menee nappiin, ne polttavatkin sen vielä maan tasalle eikä tarvitse kaupungin edes purkaa".

Näin syntyi valtakunnan ensimmäinen päihdetyön päiväkeskus, Omakotikatu 1. Jälkeenpäin ensimmäisen titteliä on moni hamunnut aina Sininauhaa ja A-kiltoja myöten.