Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Kolumbian katulasten kanssa, osa 3

Ja niin viimein pitkän ja vaiherikkaan kolmen lennon matkan jälkeen olin Bogotan kentällä. Ja Reinel tosiaan löysi minut. Hänellä taisi olla jokunen adjuntanttikin mukana.
Sasaiman kylä sijaitsee reippaan sadan kilometrin päässä Bogotasta. Vuorien tuolla puolen viidakon kupeessa. Sinne kuljin bussilla monet kerrat yksinkin. Joka kerta meidät pysäytti vuorilla aseistettu joukko tai pari. Uniformuilla ja ilman. Kaikki komennettiin ulos kasvot linja-auton seinää vasten ja jokainen tutkittiin hyvin tarkkaan. Paitsi minut. Minulla riitti joka kerta Suomen passin näyttäminen. Kohteliaita sissejä tai mitä lienivät milloinkin minua kohtaan.
Sasaiman lastenkodin puitteet olivat luksusta. Luulen, että talo on ollut Leila Ponkalan ja hänen kolumbialaisen miehensä koti. 
Tämä oli varmastikin tehty turismia ajatellen. Puhutteleva paikka, jossa ei aikanani paljon kävijöitä ollut.




Ei kommentteja: