Nyt olen Roi Etissä. Tai olin jo eilen, mutta silloin ei vielä ollut Rofa, jonka luokse menen. Ehkä vähän siis hänen vuokseen, mutta sytyke lähtöön ja ydin oli hänen löytämänsä kuvan koiranpentu. Joka sai minulta nimen Riisipellon Koira ja uudelta isännältään nimen Panda. Olkoon siis Riisipellon Panda-koira minulle.
Elämästäni olisi iso pala pois ilman koiria ja yhteyttä niihin. Ne merkitsevät minulle paljon pitkin elämäni taivalta. Ihmisen rinnalle ne ovatkin taivaltaneet kauan. Monta kymmentä tuhatta vuotta.
Niillä onkin hyvin monipuolinen tehtävä, jota ne mielihyvin toteuttavat. Koen niiden myös ajattelevan ihmisrakkaitaan arjessa, ilossa ja surussakin. Ehkä toisin kuin kissa, joka ajatellee vain itseään.
Ajan myötä koiramaailmasta on tullut valtavan iso bisnes. Joillekin nelijalkainen korvaa lapsen ja niille on palveluja manikyyristä uimahalleihin ja täysihoitoloihin. Koirat käyttävät myös vaatteita entistä enemmän. Tytöt mekkoja ja pojat housuja.
Kuten monesti olen kertonut, mukanani kulkee aina kulkukoirien lahjontapussi, josta jytysen, pari saavat muutkin koirat.
Kun eilen tulin rivitalohotelliini, oli respassa vastassa pari, kolme koiraa kertomassa talon sääntöjä, jos tänne aiot tulla ja jäädä. Joten kävelin takaisin pyörälle koirat perässä ja maksoin heille provikat yöpymisestä. Ja nyt aamulla, aamupalalle mennessä, odottivat koirat pyörän vieressä 😄. Yksi seurasi ravintolaan saakka.
Mutta iso osa koiramaailmaani on sosiaalisessa mediassa, jossa mossotan muutaman änkyrän kanssa. Jotka eivät pärjää Thaimaassa irtokoirien kanssa, vaikka 70 miljoonainen kansa pärjääkin. Ehkä samanheimoiset eivät pärjää Suomessa koiranpaskojen kanssa 🤣🤣.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti