Iltahämärissä oli kuitenkin lähdettävä joulukuusen hakuun, vaikka minulla on sopimatta vielä isävainajankin kuusien anastukset.
Lapsuuteni jouluihin kuuluikin lähes aina varastettu kuusi. Varsinkin lapsena isän kanssa tehdyt kuusenhakumatkat olivat jännittäviä. Usein kuusen, jonka varastamme, olimme katsoneet jo kesällä valmiiksi. Niillä katselumatkoilla metsään oli mukana aina joku Jeri-koiristamne.
Kyseiset varkaudet olivatkin ainoita varkauksia, joihon olen saanut opin kotoa. Tosin joskus isä teki kuusenhaun lupareissujakin. Ne aina ilman lapsia. Niillä saattoi mennä yönkin yli. Näiltä matkoilta isä tuli aina nöyränä ja hiljaisena perheen tai äidin eteen.
Voi olla että on toisinkin, mutta luulen olevan harvassa Thaiperhe, jolla ei ole mitään joulun vaikutteita ulkomailta ja se juhlii silti joulua.
Itse pidän joulusta paljon, vaikka se kertookin minulle jotain syvästä sydämeni yksinäisyydestä. Tähän palaan uudelleen, jos jotain siihen sopivasti liittyvää paljastuu joulukalenterin luukkujen takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti