Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 11. lokakuuta 2019

Siaminlahti

Tänään menen päiväksi merelle ja aion ainakin kokeilla snorklausta. Kahden kerran kokemuksen jälkeen pidän nimittäin siitä edelleen. Kirjoitan lisää, kun palaan ja ehkä laitan jonkun kuvankin.......

No niin, olen palannut. Oli todella hauska päivä noin tusinan hengen porukassa, josta 2/3 oli sukelluksen harrastajia ja loput snorklasi. Minäkin. Kalle kaverilleni kerta oli harrastuksen parissa ensimmäinen ja hän oli varovastikin sanottuna hyvin tyytyväinen.

Parissa tai oikeastaan kolmessa paikassa olimme ankkurissa. Ensimmäisessä vain jokunen sukelsi tiedossa olevan laivanhylyn luokse.

Mutta kaksi seuraavaa, saarten edustaa Siaminlahdella olivat oikein mukavia myös snorklaajille. Vesi oli viime päivien sateista huolimatta varsin kirkasta ja lämmintä, joten mikä oli vedessä lillua. Ja tutkia sekä katsella meren pohjaa ja sen lukuisia kalalajeja.

Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Ja sitä ovat ihmisten jätteet meressä. Suurin osa muovia. En halua tähän kirjoittaa kuinka tympeästi moisista roskaajista ajattelen, mutta luulen, että heidän päässään ei liiku eikä virtaa kuin urea.

Puolessa välissä reissua myös syötiin. Kuten näillä päivän reissuilla on tapana. Safkat tekee aina laivan henkilökunta ja poikkeuksetta on minulle ruoka merellä maistunut. Ehkä sen saavat aikaan tekijät ja meri-ilma yhdessä.

Niin siemaisi harrastus tässä vaiheessa Kallen mukaansa, että hän ilmoittautui muutaman päivän sukeltajakurssille. Olisin mennyt itsekin, mutta sepelvaltimotautini estää sen.

Hyvitykseksi itselleni hyppään ensi viikolla laskuvarjolla reippaasta neljästä kilometristä enkä puhu sydänviastani mitään 🤣.

Ei kommentteja: