Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Ihmeellinen unimaailma, osa 3

Rakkaimmat unimaailmakokemukset minulla ovat olleet Päiviksen kanssa. Yhteisiä vuosia ja vuoteita meillä on ollut lukuisia. Vuosia vähintään tuplamäärä, jos otan laskuihin vain omat petimme.

Eri kokoisiakin niitä on ja on ollut. Päivis Placen vuode Laukaan Pitkäniemessä on yksi ensimmäisistä yhteisistä, jossa meillä oli oma unimaailmamme. Korkealla viistokaton katonrajassa nukuimme monta ikimuistoista yötä. Vuoteen leveys on 120 cm, joka sekin tuntui omina haikeuden tunteinani joskus liian leveältä. Kun yöllä heräsin, hapuilin missä Päivis.

Koskaan en unohda öitä, jolloin katsoin nukkuvaa puolisoani. Hän oli öisin maailmani laitamilla kaunein ja rakkain olento maan päällä.

Pieni harmaa hiireni, my sweet dreams, siihen rakastuin. Usein häntä katselin Nukku-Matin ollessa  unihiekkasäkkeineen jossain, mutten koskaan tiennyt missä.

Ensimmäisen yhteisen yöni vietin tulevan vaimoni kanssa länsirannikolla. Käytännössä lähes tyhjällä leirintäalueella. Siellä Dodge Ramin ohjaamon yläpuolella, piippuhyllyllä olin varma, että meillä on yhteinen tulevaisuus ja yhteinen ikuisuus. Vuoteemme leveys saattoi olla 130 cm.

Samassa matkakodissa yövyimme myös Tuusulan Jokilaaksossa, kun Päivis sanoi aamulla ikimuistoiset sanat, joiden ansiosta Jokilaaksosta tuli yhteinen kotimme moneksi vuodeksi.

Mutta yövyimme me alussa Jokilaaksossa muuallakin. Kun lähdin Keski-Suomesta, otin mukaani kaikki ensimmäisen avioliittoni yhteiset velat sekä vanhempieni perinnön, jolla olin hankkinut Jokilaakson. Sinne pystytin Andy McCoin serkun kanssa kodan eikä minulla muuta ollut. Paljon yksinäisiä öitä kylläkin silloinkin.

Siellä kodan, alle 100 cm:n vuoteessa nukuin Päiviksen kanssa rakastaen kaikella sillä mitä itsestäni löysin. Itkimme mennyttä elämää ja iloitsimme yhteisestä, uudesta onnestamme toistemme kainaloissa yöt Sävelradiota kuunnellen.

Moneen vuoteen ennen sitä en halunnut käydä koko paikassa, sillä usein siellä oli tehty tihutöitä, tuotu roskia ja niin edelleen.

Mutta kerran ajoimme sinne silloisella matkakodillani uimaan. Jonka jälkeen kysyin jäädäänkö yöksi? Ja niin jäimme.

Yhteisen unimaailma-matkan jälkeen, Päivis sanoi aamulla, että täältä en haluaisi lähteä koskaan pois. Kysyin mitä haluat, että paikasta tulee uusi kotimme? Tähän hän, että pyykinpesumahdollisuuden ja suihkun. Niin syntyi ensimmäinen merikontti, johon teimme Päiviksen toivomat asiat. Nykyisen siinä on suihkun lisäksi aito ekokäymälä ja sauna.

Ei kommentteja: